Hirsijärvi

Hirsijärvi
Hirsijärvi kesällä 2005
Koordinaatit	60°20′00″N, 23°24′20″E
Sijainti	Salo
Pinta-ala	5,3 km²
Pinnankorkeus	48,5 m

Hirsijärvi sijaitsee Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöalueen keskiosan reuna-alueella Salon kaupungissa entisten Kiskon, Kiikalan ja Muurlan kuntien alueella. Järven pinta-ala on 5,3 km² ja sen rannalla on varsin runsaasti loma-asutusta. Kallioperän murroksiin muodostunut järvi on pitkä ja kapea: matkaa Kiskon Järvikulmalta etelässä Kruusilan kylän kohdalle vanhalla ykköstiellä pohjoisessa kertyy noin 12 km järven leveyden vaihdellessa 40 metristä kilometriin. Uusi moottoritie kulkee pohjoisempaa, mikä on rauhoittanut tieltä kuuluvaa meteliä. Etelässä veneellä pääsee noin 500 m:n päähän Toijan kylästä Kaunistonkosken padolle. Järven rannat ovat osittain matalia ruohikkolahtia, mutta paljon löytyy jyrkkiä ja karuja kalliorantojakin. Järvessä on laajoja noin 9 m syviä alueita. Järven korkeus merenpinnasta on 48,5 m. Järven keskivaiheilla sijaitsee Isoniemen vanhojen metsien suojelualue, kooltaan 18 hehtaaria.

Historiaa

Toijan kylä sijaitsi aikaisemmin Kaunistonkosken kohdalla, johon perustettiin 1700-luvulla saha. Sahasta on vielä jäljellä vanhoja patoaltaita.

Järvenpintaa on laskettu 1920-luvulla, jolloin muutamista matalimmista lahdista saatiin lisää peltoa.

Järven tila

Hirsijärvi on rehevä järvi, joka saa suuren osan ravinnekuormituksestaan ympäröiviltä peltoalueilta. Kasvillisuus järven rannoilla on runsasta ja satunnaiset leväkukinnot voivat kesäisin laskea järven virkistyskäyttöarvoa. Sekä kokonaisfosfori-, että –typpipitoisuudet ovat suuria ja vesi on sameaa ja jokseenkin humuspitoista. Järven syvännepaikat kärsivät happikadosta etenkin loppukesästä, jolloin pohjasedimentistä vapautuu fosforia yläpuoliseen vesimassaan lisäten rehevöitymiskierrettä.

Linnusto

Hirsijärvi ei ole varsinaisesti lintujärvi, mutta sillä pesii vakituisesti silkkiuikkuja, taveja, heinäsorsia, telkkiä ja kanadanhanhia. Joka kesä nähdään harmaahaikaroita ja joinakin vuosina nämä ovat siellä pesineetkin. Järvellä ruokailee vakituisesti kalasääski sekä silloin tällöin useita harvinaisempia lintuvieraita, kuten kuikka. Kahlaajista esiintyvät rantasipi, taivaanvuohi ja lehtokurppa. Järven vakituisiin asukkaisiin kuuluvat tietenkin myös lukuisat lokit ja tiirat. Etelä-pohjoissuunnassa kulkeva pitkä järvi houkuttelee muuttoaikoina vesilintuja seuraamaan järven reittiä.

Kalastusmahdollisuudet

Kalastuksen kannalta merkittävin kala on kuha. Haukia ja ahvenia sekä erilaisia särkikaloja on runsaasti. Kalakannan lajisto on laajuudeltaan merkittävä, löytyy kiiskeä, simppua, sorvaa, pasuria ja monia muita. Rapukanta kuoli 1960-luvun alussa rapuruttoon eikä ole sen jälkeen enää toipunut. Vaelluskalat eivät kykene vaeltamaan Hirsijärveen johtuen Mommolanjoen padoista. Kalateitä ei ole rakennettu.

Säännöstely

Hirsijärvi on säännöstelty: Kaunistonkosken pato sijaitsee 800 metrin päässä järven luusuasta. Hirsijärvi ja sen laskujoki Mommolanjoki eivät kuulu erityisen suojeluohjelman piiriin, mutta koko vesistö on suojeltu koskiensuojelulailla.

Lähteet

1. Lounais-Suomen Ympäristökeskus: Hirsijärven pohjapadon rakentaminen ja säännöstelyn muuttaminen
2. Lounais-Suomen Ympäristökeskus: Kiskonjoki ja Perniönjoki

Aiheesta muualla

• Hirsijärven vesienhoitoyhdistys