Esa Lahtela

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Esa Esko Lahtela (s. 30. huhtikuuta 1949 Kesälahti) on kiteeläinen poliitikko. Hän toimi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustajana vuosina 1995–2011 ja tuli tunnetuksi sosiaalidemokraattien vasemman siiven edustajana.

Lahtela on ollut mukana Kiteen kaupunginvaltuustossa vuodesta 1985 lähtien ja sen puheenjohtajana vuosina 1993–2000. Sotilasarvoltaan hän on alikersantti. Esa Lahtela on myös vuodesta 2004 toiminut Kalatalouden Keskusliiton johtokunnassa yhtenä sen varapuheenjohtajista. Esa Lahtela oli Pohjois-Karjalan vaalipiirin ääniharava vuoden 2003 (11 283 ääntä) ja 2007 (10 787 ääntä) eduskuntavaaleissa. Vuoden 2011 vaaleissa hän ei enää ollut ehdolla.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

27. tammikuuta 2008 Helsingin Sanomat mainitsi eduskunnan seksuaalista häirintää käsittelevässä jutussaan kansanedustaja Esa Lahtelan. [1] Esa Lahtela kanteli Julkisen sanan neuvostolle 6. helmikuuta 2008 Helsingin Sanomien artikkelista, joka käsitteli seksuaalista häirintää eduskunnassa. Juttu perustui tutkija Hertta Niemen eduskunnassa tekemään selvitykseen, jossa todettiin, että Suomen eduskunnassa tapahtuu seksuaalista häirintää. [2] Helsingin Sanomat jatkoi muiden uutisvälineiden aloittamaa uutisointia ja julkaisi jutun, jossa eduskunnassa työskentelevät naiset kertovat eduskunnan seksuaalisesti värittyneestä ilmapiiristä. Jutussa haastatellaan myös seitsemää kansanedustajaa, joiden käytöksen naiset nimeävät sopimattomaksi. [3] Viisi jutussa mainittua kansanedustajaa teki Julkisen sanan neuvostoon valituksen. Julkisen sanan neuvosto hylkäsi yhden kanteista, koska kantelija (kansanedustaja Pekka Vilkuna) kehotti artikkelissa naisia sietämään käytöstään ja sanoi: ”Jos ei sellaisia juttuja kestä, pitää pohtia uudestaan ammatinvalintaansa.” Julkisen sanan neuvosto antoi tapauksesta langettavan päätöksen neljän kantelijan osalta, ja moitti Helsingin Sanomia hyvän journalistisen tavan loukkaamisesta.

Julkisen sanan neuvoston päätös ei ollut yksimielinen. JSN:n kaksi naispuolista jäsentä jättivät eriävän mielipiteen, jossa he toteavat näin: "Jutussa ei syytetä ketään, vaan se välittää kuvan hämmästelevistä kansanedustajista, jotka valikoituivat haastateltaviksi taustahaastattelujen perusteella. Kokonaisuutena juttu osoittaa selvästi, että kyse on myös sukupuolikulttuurien ja käyttäytymisen maailmojen erilaisuudesta. Jutussa mainitut kansanedustajat eivät ilmeisesti olleet tulleet ajatelleeksi, että heidän puheensa tai käytöksensä voisi aiheuttaa mielipahaa tai loukata. Seksuaalista häirintää ja sen luonnetta koskeva keskustelu on välttämätöntä edelleenkin, vaikka häirinnän kieltävä tasa-arvolaki on ollut voimassa jo yli 20 vuotta."[4] [5] Myöhemmin yksi lehtijutuissa mainituista kansanedustajista, Lyly Rajala, teki tutkintapyynnön jutusta. Rajala vaati oikeudessa 20 000 euron kärsimyskorvauksia. Juttua tutkittiin törkeänä kunnianloukkauksena. Oikeus vapautti toimittajan sekä hänen kolme esimiestään syytteistä, ja piti kantelijan vaateita perusteettomina. [6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.