Suomen Elintarviketyöläisten Liitto
| Suomen Elintarviketyöläisten Liitto | |
|---|---|
| Perustettu | 1932 |
| Puheenjohtaja | Veli-Matti Kuntonen |
| Jäsenmäärä | 36 000 |
| Sivusto | www.selry.fi |
| Jäsenlehti | Elintae |
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto (SEL) on vuonna 1932 perustettu elintarvikealalla työskentelevien ammattiliitto. Etujärjestöön kuuluu 79 ammattiosastoa ja noin 36 000 jäsentä – yli 80 prosenttia kaikista alan työntekijöistä.[1] SEL kuuluu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöön.
SEL julkaisee Elintae-lehteä kerran kuukaudessa. Elintae aloitti heinäkuussa 1949[2]. SEL julkaisi myös järjestölehteä Viiri vuosina 1959–1968.
Vuoteen 1949 asti järjestön nimi oli Suomen Elintarvetyöläisten Liitto.[3]
Sisällysluettelo |
Historia[muokkaa]
Elintarviketyöläisten liittoa edelsi Suomen Ammattijärjestöön kuulunut Suomen Ravinto- ja Nautintoainetyöväen Liitto, joka lakkautettiin 1930-luvun alussa muiden sosialistien ja kommunistien hallitsemien järjestöjen tavoin. Uutta SAK:hon liittynyttä liittoa hallitsivat sosialidemokraatit.
SEL perustettiin 11.–12. syyskuuta 1932 HTY:n talossa Helsingissä. Ennen oman liiton perustamista elintarviketyöläiset kuuluivat SAK:n eri aloja koonneeseen Suomen Työläisliittoon. SEL:ssä oli perustettaessa 29 STL:stä irrotettua osastoa ja hieman alle tuhat jäsentä. SEL:n jäsenkunta erosi SRNL:stä siten, että pesijät, saunottajat ja silittäjät jäivät pois. Vuonna 1938 liittoon kuului 64 osastoa ja 3 140 jäsentä. Jäsenistä kaksi kolmasosaa oli naisia.[4]
Sotien jälkeen äärivasemmisto sai toimintaoikeutensa takaisin ja valta vaihtui SEL:ssä. Liiton kolmas edustajakokous valitsi toukokuussa 1945 uudeksi puheenjohtajaksi (SRNL:ää 1920-luvun lopussa johtaneen ja vuosia vankilassa istuneen) kommunisti Kalle Lindholmin.[5] SEL:n jäsenmäärä nousi alle neljästä tuhannesta yli kymmeneen tuhanteen vuoden 1945 loppuun mennessä.[6]
Syyskuussa 1949 SEL erotettiin SAK:sta samanaikaisesti muutaman muun liiton kanssa, koska se oli ryhtynyt lakkoon SAK:n johdon linjan vastaisesti. Liitto hyväksyttiin kuitenkin takaisin keskusjärjestöön jo saman kuun lopussa.[7] SEL osallistui SAK:n yleislakkoon 1956. Monet liiton edustamat elintarvikehuoltoon liittyvät alat jätettiin kuitenkin lakon ulkopuolelle.[8] 1950-luvulla SEL:n jäsemäärä vaihteli välillä 7 006 – 8 653.[9]
SDP:n hajottua sosialidemokraatit kävivät sisäistä taistelua myös SEL:ssä. Osa SDP:n kannattajista erosi SEL:stä ja liittyi SAJ:n Yleis- ja erikoisalojen ammattiliittoon. Erot jäivät kuitenkin vähäisiksi ja SEL:n jäsenmäärä nousi 1960-luvulla ylittäen 10 000 vuonna 1963.[10] Vuonna 1969 SEL ja YEA pääsivät sopuun elintarviketyöläisten yhdistymisestä SEL:ään. Vuoden 1970 aikana SEL sai YEA:lta 2 001 jäsentä. Liiton jäsenmäärä ylitti 20 000 vuonna 1970 ja 30 000 vuonna 1972.[11]
Maaliskuussa 1976 SEL meni lakkoon, joka oli laajempi kuin koskaan aiemmin liiton historiassa. Elintarviketeollisuus pysähtyi kahdeksi viikoksi, kunnes osapuolet pääsivät sopimukseen.[12]
Vuonna 2000 SEL:n jäsenmäärä oli 43 500 ja järjestäytymisaste noin 90 prosenttia.[13]
Kansainväliset suhteet[muokkaa]
SEL on International Union of Food workers (IFU)[14] ja European Federation of Trade Unions in the Food, Agriculture and Tourism (EFFAT)[15] järjestöjen jäsen.
Vuonna 1933 SEL liittyi Kansainväliseen elintarviketyöläisten liittoon (IUL) ja Skandinavian elintarviketyöläisten yhteisjärjestöön. 1940-luvun lopulla SEL erosi IUL:stä ja liittyi alkuvuonna 1950 Maailman ammattiyhdistysten liiton elintarviketyöläisten jaostoon. Elokuussa 1950 SEL erotettiin Pohjoismaisesta elintaviketyöläisten unionista IUL:stä eroamisen takia.[16]
Vuonna 1957 SEL vastusti SAK:n liittymistä VAKL:n jäseneksi.[17]
Liittokokousvaalit[muokkaa]
SEL:n liittokokousedustajat on valittu suhteellisella vaalitavalla vuodesta 1973 alkaen.[18]
| Vuosi | a SKDL Vas. |
b SDP |
muut | äänestys- aktiivisuus |
||||
| 1973 | 49,4 % | 119 | 48,7 % | 112 | 1,9 % | 1 | 38,2 % | [18] |
| 1977 | 107 | 100 | 3 | [18] | ||||
| 1981 | 50,5 % | 49,5 % | [19] | |||||
| 1989 | 57 % | 43 % | [20] | |||||
| 1997 | 66 % | 34 % | [20] | |||||
| 2007 | 56 % | 58 | 44 % | 45 | 47,6 % | [21] | ||
| 2012 | 60 % | 60 | 40 % | 37 | 0,2 % | 0 | 40 % | [21] |
| a = Elintarviketyöläisten vaaliliitto b = Uudistava vaihtoehto |
||||||||
Puheenjohtajat[muokkaa]
- Lauri Pöyhönen 1932–1941, 1941–1945[22]
- I. K. Björk 1941[23]
- Kalle Lindholm 1945–1949[24]
- Armas Reunamo 1949–1953[25]
- Eero Teri 1951–1952 (vs.)[26]
- Arvo Hautala 1953–1966[27]
- Urpo Virtanen 1966–1969[28]
- Jarl Sund 1969–1991
- Ritva Savtschenko 1991–2005
- Veli-Matti Kuntonen 2006→
Lähteet[muokkaa]
- Teemu Oinonen: "Me emme pyydä, me vaadimme" Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y:n historia 1905–1980. Helsinki: Suomen Elintarviketyöläisten Liitto, 1980.
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry SEL 2010
- ↑ Oinonen 1980, s. 256–257
- ↑ Oinonen 1980, s. 247.
- ↑ Oinonen 1980, s. 194–202.
- ↑ Oinonen 1980, s. 223–227.
- ↑ Oinonen 1980, s. 232.
- ↑ Oinonen 1980, s. 249–255.
- ↑ Oinonen 1980, s. 281–285.
- ↑ Oinonen 1980, s. 260, 287.
- ↑ Oinonen 1980, s. 296–301.
- ↑ Oinonen 1980, s. 327–328.
- ↑ Oinonen 1980, s. 348–350.
- ↑ Järjestötiedot SEL 2000
- ↑ IUF affiliates (IFU 2010)
- ↑ Members (EFFAT)
- ↑ Oinonen 1980, s. 197, 242–247.
- ↑ Oinonen 1980, s. 290.
- ↑ a b c Oinonen 1980, s. 329, 332.
- ↑ Heikki Kehälinna & Harri Melin: Elvytyksestä uusiin haasteisiin. Näkökulmia SAK:n kasvuun ja muutokseen 1970-luvulla (SAK 1985), liite 8.
- ↑ a b Vasemmistoryhmä lisäsi johtoaan elintarvikeväen liitossa Helsingin Sanomat 3.10.1997
- ↑ a b Elintarviketyöläisten vaaliliitto voitti SEL:n vaalit ja lisäsi kannatustaan 60 prosenttiin Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 27.4.2012
- ↑ Oinonen 1980, s. 197–198, 216, 227.
- ↑ Oinonen 1980, s. 216–217.
- ↑ Oinonen 1980, s. 227, 248.
- ↑ Oinonen 1980, s. 248, 262.
- ↑ Oinonen 1980, s. 258.
- ↑ Oinonen 1980, s. 262, 307.
- ↑ Oinonen 1980, s. 307, 325.
Aiheesta muualla[muokkaa]
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT | Suomen Elintarviketyöläisten Liitto | Ilmailualan Unioni | Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (Aliupseeriliitto, Merivartioliitto, Tulliliitto, Vankilavirkailijain Liitto) | Kaupanalan esimiesliitto | Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys | Suomen Merimies-Unioni | Metallityöväen Liitto | Suomen Muusikkojen Liitto | Paperiliitto | Palvelualojen ammattiliitto PAM | Posti- ja logistiikka-alan unioni | Puu- ja erityisalojen liitto | Rakennusliitto | Rautatieläisten Liitto | Rautatievirkamiesliitto | Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto | Sähköalojen ammattiliitto | Teatteri- ja Mediatyöntekijät | Teollisuusalojen ammattiliitto | Veturimiesten Liitto | Yleinen lehtimiesliitto