Landola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Landola on suomalainen kitaramerkki. Landola-kitaroita on tehty Pietarsaaressa vuodesta 1942, ja merkin tuotanto on jatkunut eri yhtiöiden alla yhtäjaksoisesti tähän päivään saakka. Kyseessä on siis Suomen vanhin ja suurin kitaramerkki. Nykyään Landola-tuotemerkillä kitaroita valmistaa Aksbej Ab Oy.

Oy Landola Ab:n historia ja vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oy Munkers Ab valmisti kitaroita keksimällään Landola-tuotemerkillä 1940-1960 -luvulla. Tuotenimi keksittiin "ilmasta", ja sitä käytettiin muihinkin tuotteisiin, esim. Munkersin metrimittoihin. Kaikki Munkersin soittimet olivat siis alusta alkaen tuotemerkin Landola alla.

Landolan tarina omalla nimellään toimivana yrityksenä alkaa Oy Munkers Ab:n toimitusjohtaja S. Höglundin kuolemasta lento-onnettomuudessa vuonna 1961. Tehdas meni pian konkurssiin rahoituksen vaikeutuessa, mutta osa työntekijöistä , Nils Höglund ja Uno Sjöblom, ostikin yrityksen ja jatkoi toimintaa. Uuden yhtiön nimeksi tuli Ab Landola Oy, perustamisvuoden ollessa 1961.

Landola sai ensimmäisen oman, keskitetyn tehtaansa vuonna 1967 Pietarsaareen. Sitä ennen tehdas toimi Pietarsaaressa erilaisissa maataloustoiminnan sekä sataman ylijäämätiloissa.

Tuotanto ja vienti kasvoivat nopeasti. Esim. vuonna 1969 valmistui jo 40 000 kitaraa, joista vain 15 % tuli Suomen markkinoille. Myyntiä siivitti 1960-luvun folkboomi.

Vienti USA:an alkoi jo 1960-luvulla newyorkilaisen B. Jakobsen -yhtiön kautta. Landola-kitaroiden tuotenimi USA:ssa oli España tai Val Dez. Vuosittainen vienti näille tuotemerkeille oli noin 10 000 - 30 000 kappaletta. Mukana oli paljon malleja, joita ei Suomessa nähty, esim. puoliakustinen Gibson 335-kopio sekä akustinen basso. Jakobsen mainosti näitä usein Guitar Player -lehdessä. España-merkistä huolimatta mainoskuvissa oli suomalaismaisemia tai esim. saunovia ihmisiä.

Muita jo 1960-luvulla vakiintuneita vientimaita olivat Kanada, Ruotsi, Norja, Tanska, Englanti, Skotlanti, Sveitsi, Ranska, Länsi-Saksa, Itävalta ja Hollanti.

Vuonna 1973 Musiikki Fazer osti yrityksen. Fazer-Landolan aikana laatu laski, mutta tuotantomäärät kasvoivat. Tuotantoa tehosti vuonna 1975 rakennettu kakkostehdas.

Landola rakensi Martinille 1970-80 -luvun vaihteessa Levin ja Sigma -merkkisiä kitaroita. Martin oli juuri ostanut Levin-merkin Ruotsista (näitä ei siis pidä sekoittaa aiempiin Levin-kitaroihin).

1980-luvulla japanilaiskitaroiden vyöry johti koko alan kannattamattomuuteen. Kitaratehtaat katosivat Euroopasta lähes kokonaan, poikkeuksena Landola. Väkeä kuitenkin vähennettiin, tuotantomäärät alenivat ja yhtiö siirtyi vuonna 1983 Nils Höglundin omistukseen. Koulusoitinpuolen myynti kuitenkin veti, ja kitara soitinvalintana pysyi kansan suosiossa. Tuohon aikaan tuotannosta 60 % meni Suomeen. Landolan tuotannossa näkyi myös 1980-luvun kantelebuumi: 5-kielisiä kanteleita tehtiin noin 500. Osaltaan tähän vaikutti Osuuspankin vuoden 1985 "Kantele kouluun" -projekti.

1980-luvun lopulla kehitystyöhön tuli mukaan Ikaalisten soitinrakennuskoulu. 1980-1990-luvun vaihteessa laatu paranikin laajamittaisen tuotekehittelyn tuloksena. Mallistoa modernisoitiin. Mukaan tulivat aktiivimikrofonit, modernimmat muodot, kokopuukannet ja luusatulat. Ajatuksena oli luoda aivan omanlaisiaan kitaroita amerikkalaismerkkien kopioinnin sijaan. Yksi merkittävä uutuus oli runkojen puuaineksen ThermoTonewood -lämpökäsittely, joka avaa diskanttia sekä estää puun myöhempää "elämistä". Myös lakkamateriaalit uusittiin kevyemmiksi.

1980-luvun lopulla Landolalla oli amerikkalaisen IMC:n kanssa kunnianhimoinen Aspen/Landola -malliprojekti, joka kuitenkin tyrehtyi pian. Projektin kitaramallinimeksi tuli Luthier, joka jäi Landolan käyttöön yhteistyön päätyttyä.

1990-luvun alussa Landola pyrki valmistamaan akustisia kitaroita massatuotantona Peavey Electronic Corporationille, mutta tuotantomäärät eivät riittäneet. Myös dollarin kurssi vaikutti vientiin. Yhteistyö kuihtui ja Landola meni konkurssiin vuonna 1995.

Erkki Noromiehen Audiosal Oy osti Landolan vuonna 1995, ja hänen poikansa Jan Noromies (Aksbej Ab Oy) siirtyi jatkamaan johtotehtäviä vuonna 2007.

Landola-kitaroiden valmistus jatkuu work-shop tyyppisenä Pietarsaaressa.Tilat varastoineen ovat n.300 neliötä.Tuotantomäärä 2013 n.200kpl.Tuotanto on täysin käsityötä.

Ulkomaisista tähdistä Landola-kitaroita on käyttänyt ainakin ruotsalaisen Roxette-yhtyeen Per Gessle.

Landola-kitaroiden ajoittaminen sarjanumeron perusteella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksittäisten Landola-kitaroiden valmistusvuosi voidaan useimmiten päätellä kitaran valmistussarjanumeron avulla. Sarjanumerot puuttuvat vain vuosilta 1942-1945 ja 1953-1972. Kitarat ovat siis ajoitettavissa vuosilta 1946-1952, ja vuodesta 1973 eteenpäin. Voit tarkistaa kitarasi iän Landolan kotisivulla olevasta taulukosta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juha Vartiainen: Suomikitarat (Readme.fi, 2008)
  • Rauno Nieminen: Landola 1942-1992 (Soitintutkimuskeskus, 1993)
  • "Kun kitarat viedään käsistä. Landolan toimitusjohtaja neuvotteli elämänsä kauppaa viisi minuuttia. Tehdas ei kykene tuottamaan tarpeeksi Peavey-kitaroita Yhdysvaltoihin". Heikki Kotilainen, Helsingin Sanomat 2.10.1994
  • "Kitaratehdas Landola hakeutui konkurssiin. Maailman valloitus jäi unelmaksi". Heikki Kotilainen, Eeva Palm, Helsingin Sanomat 17.6.1995

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.