M/S Karelia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
M/S Karelia
Aluksen laji Rahtilaiva
Lippuvaltio Suomi
Kotipaikka Maarianhamina
IMO-numero 7128772
Viimeinen omistaja Rederi Ab Hildegård
Aiemmat nimet 1972–1979: Transbaltica
1979–1986: Karelia
Aiemmat omistajat 1972–1980: Poseidon Schiffahrts OHG (myöh. nimeltään Cosima-Poseidon Schiffahrts)
1980–1986: Rederi Ab Hildegård
Rakennustelakka Uudenkaupungin Telakka Oy, Uusikaupunki, Suomi
Rakennusnumero 263
Vesillelasku 29. joulukuuta 1971
Luovutus 9. kesäkuuta 1972
Kohtalo Romutus
Suurin pituus 118,01 m
Leveys 16,03 m
Suurin syväys 5,95 m
Bruttovetoisuus 2 325 brt
Pääkoneisto 2 × 9-cyl, Sulzer-Wärtsilä diesel
Koneteho 6,714 kW
Nopeus

17 kn (31,48 km/h)

Hyttejä 12 henkilölle
Miehistöä 22[1] henkeä
Lastikapasiteetti 865 m
Lähteet [2]

M/S Karelia (IMO 7128772) oli vuonna 1972 rakennettu 118,01-metrinen ro-ro-rahtialus[1]. Laivan rakensi Uudenkaupungin Telakka, Uudessakaupungissa, Suomessa. 23. maaliskuuta 1986 alus sai pahan kallistuman, jonka vuoksi se jouduttiin jättämään ajelehtimaan yksinään. Lopulta alus ajautui Gotska Sandönin rantaan, josta se hinattiin Naantaliin romutettavaksi.

Karelian sisaraluksia ovat M/S Ajman Trans, M/S Nusa Setia, M/S Saif I, M/S Donata, M/S Dubai Coast II ja M/S Dubai Coast III.[2]

Käyttöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

29. joulukuuta 1971 alus laskettiin vesille ja 9. kesäkuuta 1972 se luovutettiin Poseidon Schiffahrts OHG:n omistukseen, joka rekisteröi aluksen Saksan lipun alle nimellä Transbaltica. Kotisatamaksi tuli Lyypekki. Luovutuksen jälkeen alus aloitti liikennöinnin Lyypekin ja Helsingin välillä. Vuonna 1976 alus aikarahdattiin tuntemattomalle varustamolle, joka käytti alusta Välimeren ja Punaisenmeren välisessä liikenteessä. Vuonna 1977 aluksen omistajavarustamo vaihtoi nimekseen Cosima-Poseidon Schiffahrts. Heinäkuusta 1977 kesäkuuhun 1978 Transbaltica oli aikarahdattuna suomalaisen OY Bore Lines AB:n liikenteessä reitillä Helsinki–KotkaDrammenGöteborgHelsingborg. Kesäkuussa 1978 alus siirtyi reitille Suomi–TerneuzenRouen. Myöhemmin kesäkuussa alus aikarahdattiin SEALINK UK Ltd:n Dun Laoghairen ja Holyheadin väliseen liikenteeseen. Rahtaus päättyi jo elokuussa.[2]

Vuonna 1979 alus sai nimen Karelia. 9. kesäkuuta 1980 Rederi Ab Hildegård osti aluksen ja rekisteröi sen Suomen lipun alle. Kotisatamaksi tuli Maarianhamina. Omistajanvaihdoksen jälkeen Karelia aloitti liikennöinnin sekä Transfennican että United Carriersin reiteillä.[2]

Onnettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Locator Dot.svg
Gotska Sandönin sijainti Ruotsissa.

23. maaliskuuta 1986 Karelia oli Itämerellä, lähellä Ruotsille kuuluvaa Gotska Sandönin saarta. Alus oli matkalla Helsingborgista Helsinkiin. Kello 16.32 Ruotsin aikaa kovassa tuulessa ja merenkäynnissä Karelian oikeanpuoleisen peräkulman alle osui poikkeuksellisen suuri murtuva aalto. Tästä seurasi aluksen nopea kallistuminen miltei holtittomasti vasemmalle. Karelian lasti siirtyi. Tässä vaiheessa alukselle oli jäänyt noin 15 asteen kallistuma ja se kasvoi merenkäynnissä hyvin nopeasti ensin 25 asteeseen ja myöhemmin 35 asteeseen. Alus ei ollut enää ohjattavissa ja koneteho oli pienentynyt.[3]

Kello 16.33, kun kallistuma oli arviolta 20 astetta, käski aluksen päällikkö radiosähköttäjää ilmoittamaan Stockholm Radiolle aluksen vaikeuksista ja kallistumasta. Radiosähköttäjä totteli ja kutsui heti Stockholm Radiota VHF-radiopuhelimella käyttäen pikakutsua (PAN-PAN). Kun Stockholm Radio vastasi, muutti radiosähköttäjä omin päin liikenteen hätäliikenteeksi. Hän käytti hätämerkkiä (MAYDAY) ja ilmoitti Karelian sijainnin ja sen, että se joudutaan todennäköisesti jättämään. Kello 16.34 Stockholm Radio hälytti lentopelastuspalvelun, joka taas lähetti Karelian luokse pelastushelikopterin. Kello 16.36 Stockholm Radio lähetti Karelian puolesta monilla hätätaajuuksilla hätäsanoman (MAYDAY RELAY), jonka useat alukset kuittasivat. Kello 17.05 kallistuma oli jo 50–55 astetta ja päällikkö kertoi, että alus jätetään, jonka jälkeen 15 henkilöä käsittänyt miehistö alkoi siirtyä yhdelle pelastuslautalle. Kello 17.26 paikalle saapui pelastushelikopteri, joka nosti 11 henkilöä lautalta. Loput neljä miehistön jäsentä nostettiin myöhemmin Saksan lipun alla kulkeneeseen rahtilaivaan. Onnettomuudessa sai surmansa kuusi miehistön jäsentä radiosähköttäjä mukaan lukien. Kello 20.11 Stockholm Radio ilmoitti hätäliikenteen loppuneen.[3]

Karelia ajelehtii rantaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehittämättömänä alus ajelehti Gotska Sandönin saaren koillisrannalle.[3] Sieltä alus irtosi lopulta 24. huhtikuuta[2] aikaa vieneen ja työteliään pelastustyön jälkeen.[3] Rannasta irrottuaan alus hinattiin Naantaliin, jossa sitä alettiin 27. toukokuuta romuttaa.[2]

Päällikkö ei ollut pitänyt tilannetta hätätilanteena, kun hän käski radiosähköttäjää ilmoittamaan Stockholm Radiolle vaikeuksista ja kallistumasta. Radiosähköttäjä aloitti liikenteen pikaliikenteenä, mikä tarkoittaa, että aluksella on erittäin kiireellinen sanoma lähetettävänään ja se koskee miehistön ja/tai aluksen turvallisuutta. Vastoin määräyksiä radiosähköttäjä käynnisti hätäliikenteen omin päin. Tämän vuoksi lähistöllä ollut alus ja pelastushelikopteri saapuivat paikalle aikaisemmin. Radiosähköttäjän toiminta luultavasti myös pelasti ihmishenkiä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b 59) RoRo-Motor Vessel "TRANSBALTICA"/ "KARELIA" Poseidon-Schiffahrt-Archiv. Viitattu 22.3.2009. (englanniksi)
  2. a b c d e f M/S TRANSBALTICA Fakta om Fartyg. Viitattu 22.3.2009. (ruotsiksi)
  3. a b c d e Vaaratilanteen meriradioliikenne (PDF) 2002. Onnettomuustutkintakeskus. Viitattu 22.3.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]