Mayday

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo hätämerkistä. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Mayday on kansainvälinen puheradioliikenteessä käytettävä hätämerkki, jota esimerkiksi laivat ja lentokoneet käyttävät joutuessaan hätätilaan, jossa ne tarvitsevat pikaista apua. Mayday-sana juontaa juurensa ranskan kielen sanonnasta "(venez) m'aider", joka tarkoittaa "(tulkaa) auttamaan minua". Myöhemmin ilmaisu lyhentyi englannin kieleen sopivaan muotoon. Toisaalta tämä yksittäinen sana vakiintui hätämerkiksi, koska se on yksinkertainen ja radioliikenteestä helposti erottuva sana. (vrt. Morsen aakkosten SOS-merkki.) Kansainvälisen meri- ja ilmaliikennesopimuksen mukaan kaikkien maiden alukset ja organisaatiot, niin kaupalliset kuin sotilaalliset, ovat velvollisia vastaamaan hätäkutsuun ja avustamaan kutsun lähettäjää.

Sana "Mayday" voidaan nykyisin lausua kansainvälisten sopimusten mukaan joko ranskalaisittain "medee" (aiemmin ainoa tapa) tai englantilaisittain "meidei".

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Mayday"-kutsu aloitetaan valitsemalla VHF-radiosta kanava 16 (156,800 MHz), joka on kansainvälinen hätä-, turvallisuus- ja kutsuliikenteessä käytetty VHF-kanava.[1] Tämän jälkeen voidaan aloittaa hätäliikenne hätäkutsun antamisella. Tämä tapahtuu toistamalla "Mayday" kolmesti, jonka jälkeen alus/lentokone/muu asema ilmoittaa nimensä ja/tai kutsutunnuksensa. Hätäkutsun tarkoitus on kiinnittää muiden asemien huomio ja valmistautua vastaanottamaan pian seuraava hätäsanoma.

Tämän jälkeen annetaan varsinainen hätäsanoma. Hätäsanoma aloitetaan lausumalla alkuun "Mayday" kerran ja antamalla jälleen aluksen nimi ja/tai tunnus. Tämän jälkeen ilmoitetaan sijainti esimerkiksi koordinaatteina tai suuntimana ja etäisyytenä jostakin tunnetusta pisteestä. Tämän jälkeen ilmoitetaan hädän ja tarvittavan avun laatu sekä muut pelastustoiminnan käynnistymiseen vaikuttavat asiat, esimerkiksi aluksen tai lentokoneen henkilömäärä.

Hätäliikenteen jatkuessa, kaikki siihen osallistuvat asemat aloittavat liikenteen lausumalla "Mayday".

Esimerkki hätäliikenteestä meri-VHF -radiolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hätäkutsu:

MAYDAY MAYDAY MAYDAY THIS IS OSKARI OSKARI OSKARI OHAB OHAB OHAB

Hätäsanoma:

MAYDAY

THIS IS

OSKARI

MY POSITION

59 DEGREES 24 MINUTES NORTH 23 DEGREES 14 MINUTES EAST

FIRE IN THE ENGINE ROOM

142 PERSONS ON BOARD

NEED IMMEDIATE ASSISTANCE

OVER

M/S Estonian hätäkutsu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita hätäkutsumenetelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radioliikenteessä puhuttu hätäkutsu on korvautumassa radioon liitetyllä digitaalisella DSC (Digital Selective Calling) -hätäkutsulla. Lisäksi käytössä on pelkkiä radiosignaaleihin perustuvia hätälähettimiä kuten EPIRB (Emergency Position-Indicating Radio Beacon), joka on GPS-paikkatiedon radiolla lähettävä hätäpoiju. Poiju käyttää 406 MHz taajuutta. Breitling Emergency -rannekello lähettää 121.5 MHz hätätaajuutta jonka lentokoneet havaitsevat.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yhdysvaltain rannikkovartiosto.[1] viitattu 5.6.2010.