Hätämerkki
Wikipedia
Hätämerkit ovat kansainvälisesti hyväksyttyjä signaaleja, joiden avulla merihädässä olevat voivat pyytää apua. Niitä voidaan antaa radiolaitteilla, näkyvillä merkeillä tai kuuluvalla äänellä.
Kansainvälisen sopimuksen mukaiset hätämerkit ovat:
- radiopuhelimella sana Mayday VHF-kanavalla 16 (156.8 MHz) tai lyhytaaltotaajuudella 2182 kHz.
- morseaakkosilla merkki SOS (kolme lyhyttä, kolme pitkää ja kolme lyhyttä, ...---...)
- punaiset hätäraketit tai käsisoihdut
- oranssi savu
- terva- tai öljytynnyrin poltto ja näkyvät tulenliekit
- keskeytymätön sumusireenin ääni
- käsien ojentaminen sivulle ja niiden hidas nostaminen ja laskeminen edestakaisin
- tykinlaukauksia tai muita pamauksia noin minuutin välein
- mastoon nostettu neliö, jonka ylä- tai alapuolella on pallon muotoinen esine
- viestiliput N ja C
Aikaisemmin on hätämerkkinä käytetty myös ylösalaisin käännettyä kansallislippua. Tästä on kuitenkin luovuttu eikä se alkujaankaan ollut kaikkien maiden alusten käytettävissä, koska useiden maiden liput ovat ylösalaisin käännettyinä aivan samanlaisia kuin oikein päinkin. Sen lisäksi esimerkiksi Puolan lippu ylösalaisin on samannäköinen kuin Indonesian lippu.
Hätämerkkien tai muiden niitä erehdyttävästi muistuttavien merkinantojen käyttö muuhun tarkoitukseen kuin avunpyyntöön hädässä on rangaistavaa. Tämä koskee esimerkiksi hätärakettien käyttöä ilotulitusraketteina.
[muokkaa] Viestilipuilla NC annettava hätämerkki
