Kannettava tietokone

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Unibody MacBook Pro
Kannettavien kokovertailu.
Ylinnä Nintendo DS Lite-peli ja viihdealusta (Kämmentietokone), keskellä ASUS Eee PC (Minikannettava) ja alinna MacBook (Kannettava tietokone).

Kannettava tietokone on mikrotietokone, joka on suunniteltu helposti kantamalla paikasta toiseen kuljetettavaksi. Kannettavat luokitellaan yleensä kokonsa mukaan: varhaiset kannettavat olivat "raahattavia" matkalaukkumaisia laitteita, joita oli tarkoitus käyttää pöydällä. Näitä kutsuttiin usein salkkumikroiksi. Useimmat nykyisin kannettavina myytävät laitteet ovat sylimikroja, joita voi vaivattomasti pitää myös sylissä. Kannettavia tietokoneita ovat myös kämmen- ja taskutietokoneet.

Kannettavat on tarkoitettu paljon liikkuville, joiden tarvitsee päästä tietokoneeseen käsiksi lähes missä tahansa. Kuitenkin nykyisin uuden tietokoneen ostaja valitsee yhä useammin kannettavan perinteisen pöytäkoneen sijaan, kannettavien tilaa säästävän koon, alhaisen virrankulutuksen ja kannettavuuden vuoksi. Kannettavissa on monia samoja komponentteja kuin pöytäkoneissa, mutta pienikokoisina versioina.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kannettavat syntyivät 1980-luvulla kenttätyössä toimivien tutkijoiden ja liikemiesten tarpeisiin. Aluksi ne olivat CRT-kuvaputkinäytöillä varustettuja, painavia ja vaativat aina verkkovirtaa toimiakseen. Sen jälkeen niihin tulivat isot akut, kevyemmät näyttöratkaisut (kuten punertavat plasmanäytöt ja mustavalkoiset passiivimatriisinäytöt) sekä hiirenkorvikkeet. Kehitys jatkui, aina kuitenkin niin, että kannettavat tulivat jonkin verran vastaavia pöytäkoneita jäljessä.

Maailman ensimmäinen kannettava tietokone oli vuonna 1981 julkaistu 10 kg:n painoinen CP/M-käyttöjärjestelmää ajava Osborne I.[1] Ensimmäinen värinäytöllä varustettu kannettava tietokone oli puolestaan vuonna 1983 julkaistu Commodore SX-64.[2] Ensimmäinen IBM PC-yhteensopiva kannettava oli vuonna 1982 julkaistu Compaq Portable, joka oli samalla myös ensimmäinen IBM PC -klooni.

Vuoden 2007 lopulla alkoivat yleistyä ns. miniläppärit, normaalia kannettavaa pienemmät ja halvemmat koneet.

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sony VAIO:n keskusyksikkö

Nykyaikaisissa kannettavissa on yleensä aktiivimatriisinen TFT-näyttö (tai uusissa koneissa LED-näyttö), jonka koko on yleisemmin 10–17". Pienissä UMPC:issä näytön koko on normaalisti 7–10" ja uusissa mediakannettavissa jopa yli 17".

Näytönohjain ja äänikortti on lähes poikkeuksetta integroitu. Keskusmuistina käytetään SODIMM-moduleja. Suorittimina käytetään kannettaville tietokoneille suunniteltuja prosessoreja, joissa pieni virrankulutus on tärkeää. Kannettavien tietokoneiden markkinat kasvavat voimakkaasti pöytäkoneiden kustannuksella [3].

Kiintolevyjen fyysinen koko on 1,8" tai 2,5". SSD-kiintolevyt ovat tulossa kannettaviin pienen virrankulutuksensa ja mekaanisen kestävyytensä vuoksi.

Kannettavan näppäimistö eroaa pöytäkoneen näppäimistöstä siten, että näppäimet ovat tiiviimmin kiinni toisissaan ja numeronäppäimistö on lähes kaikissa 15,4" ja sitä pienemmissä malleissa jätetty pois.

Hiirenkorvikkeita on useita erilaisia: kosketuslevy ja -näyttö, tappihiiri ja ohjainpallo:

  • Kosketuslevy on noin 10 cm leveä suorakulmion muotoinen alue, jolla kuljetetaan sormea ja osoitin liikkuu mukana.
  • Kosketusnäytöllä hiirtä ohjataan liikuttamalla kynää tai sormea näytön pinnalla.
  • Tappihiiri on kuminen pieni tappi näppäimien välissä, jota kallistelemalla osoitin liikkuu näytöllä.
  • ohjainpallo oli näppäimistöön tai näyttöön upotettu pyöriteltävä pallo, joita tosin ei enää juurikaan käytetä.

Tarvittaessa kannettaviin voidaan liittää myös tavallinen pöytäkoneen näppäimistö ja hiiri, usein langattomasti liitettynä.

Kannettavissa on normaalisti ExpressCard-liitäntä lisäkortteja varten vanhemman PCMCIA:n väistyessä niiden tieltä. IrDA-yhteys, joka käyttää infrapunasäteilyä tiedonsiirtoon, on yleisesti korvattu Bluetooth-yhteydellä. Sisäinen WLAN-tuki löytyy lähes jokaisesta nykyään valmistettavasta kannettavasta ja sisäinen 3G-sovitin yleistyy.

Telakointiasemia käytetään liitäntöjen laajentamiseen ja johtojen kytkemisen vaivan vähentämiseen.

Sylimikron paino on keveimmillään alle 1 kg, kuitenkin ollessa yleisimmin väliltä 2–4 kg. Näitäkin raskaampia ovat pöytäkoneen korvaavat suuret viihdekeskukset, joiden paino voi olla jopa 10 kg. Akun kesto on usein väliltä 1,5–8 tuntia, riippuen käytöstä, akusta ja laitteiston tehonkulutuksesta.

Teknisiä ongelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koon pienentäminen nostaa usein kannettavan hintaa ja ominaisuuksista saatetaan joutua tinkimään. Kannettavat eivät yleensä sovellu raskaaseen pelikäyttöön, koska niiden suunnittelussa on panostettu pääasiassa työkäyttöön. Yleensä kannettavien pahin pullonkaula pelikäytössä on näytönohjain. Tehokannettavien ongelmana on nopeiden suorittimien, näytönohjaimien sekä näyttöjen suuri tehonkulutus, pieni tila aiheuttaa myös laitteiston lämpenemistä.

Ergonomia on usein huonompi kuin pöytäkoneissa ja paljon kannettavaa tietokonetta käyttävälle voi tulla ongelmia huonon ergonomian kanssa.

Kannettavien laajennettavuus on myös pöytäkonetta heikompi, koska niihin ei ole tarkoituksenmukaista jättää tilaa sisäisille laitteistolaajennuksille, sen sijaan kannettavista tietokoneista lähes aina löytyvä ExpressCard-väylä sekä USB-väylä on tarkoitettu ulkoisia laajennuksia varten. Kannettavien tekniset ratkaisut ovat usein valmistajakohtaisia, eikä monia sisäisiä laitteita ole saatavilla kuin laitteen valmistajalta, eivätkä kahden eri laitevalmistajan varaosat useinkaan ole keskenään yhteensopivia. Kannettavaa hankittaessa kannattaakin panostaa siihen, että kone vastaa käyttötarkoitustaan jo valmiiksi mahdollisimman hyvin, jolloin turhilta laajennuksilta vältytään. Kannettavien puutteista huolimatta pieni koko ja liikuteltavuus korvaavat usein pöytäkonetta huonomman käyttömukavuuden.

Vaurioituneiden komponenttien vaihtaminen pöytäkoneeseen on suhteellisen helppoa ja edullista; sen sijaan kannettavan voi joutua vaihtamaan kokonaan uuteen esimerkiksi näppäimistölle läikkyneen juoman takia. Kannettavat hajoavatkin keskimäärin nopeammin kuin pöytäkoneet.

Kannettavat tietokoneet kasvattavat suosiotaan kuten myös kämmentietokoneet.[3] Kannettavan tavoite on tarjota sama tehokkuus ja toiminnot kuin pöytäkoneillakin, mutta pienikokoisessa muodossa.

Tunnettuja kannettavien tietokoneiden valmistajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityskäyttöön tarkoitettu HP ProBook 6560b -työasema

Erityisen pieniä kannettavia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhempia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Compaq Armada M300
  • Compaq Evo n400/n410c
  • Fujitsu Lifebook B- ja Biblo-sarja
  • HP Omnibook 500-sarja
  • IBM Thinkpad 240-sarja
  • Toshiba Libretto
  • Toshiba Portege

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kannettava tietokone.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]