Euroopan vapaakauppajärjestö

Wikipedia
Ohjattu sivulta EFTA
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”EFTA” ohjaa tänne. Efta on räppäri.
European Free Trade Association
Association européenne de libre-échange
EFTA:n jäsenmaat vuonna 2011.
EFTA:n jäsenmaat vuonna 2011.
Perustettu 1960
Tyyppi vapaakauppa-alue
Päämaja Sveitsin lippu Geneve, Sveitsi
Jäsenet 4 jäsenvaltiota
Viralliset kielet englanti
pääsihteeri Kåre Bryn (Norjan lippu Norja)
Sivusto www.efta.int/

Euroopan vapaakauppajärjestö eli EFTA (lyhenne sanoista European Free Trade Association[1]) on valtioiden välistä vapaakauppaa edistävä kansainvälinen järjestö, johon kuuluvat nykyisin Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein. EFTA ja Euroopan unioni muodostavat yhdessä Euroopan talousalueen (johon Sveitsi ei kuulu).

EFTA perustettiin alun perin Yhdistyneen kuningaskunnan johdolla vastavedoksi EEC:lle, josta myöhemmin kehittyi EU. Britannian sen aikainen Konservatiivipuolueen johto vastusti Euroopan yhdentymiskehitystä, joka näytti johtavan ylikansallisten instituutioiden pikemminkin kuin vain maiden välisen yhteistyön suuntaan. Toisaalta Ranska ei halunnut Britanniaa EEC:hen. EFTA:n oli tarkoitus olla löyhempi yhteisö ja sen toimialan rajoittua vain vapaakauppaan ilman poliittisempia ulottuvuuksia.

EFTA:n perustivat Britannia, Tanska, Norja, Ruotsi, Itävalta, Sveitsi ja Portugali 1960[2]. Islanti liittyi EFTA:an 1970.

Suomi liittyi EFTA:an liitännäisjäseneksi 1961 Finn-EFTA-sopimuksella. Vuonna 1986 Suomesta tuli EFTA:n täysjäsen. Lähentyminen EEC:hen alkoi 1973 vapaakauppasopimuksella, EFTA menetti painoarvoaan Britannian liittyessä vuoden alusta Edward Heathin pääministerikaudella EEC:n jäseneksi. Suomelle Britannia on ollut perinteisesti merkittävä vientimaa, erityisesti paperiteollisuudelle. Britannian mukana EEC:n jäseneksi siirtyi Tanska. Portugali siirtyi EFTA:sta EY:öön 1986. EFTA:aan liittyi 1991 Liechtenstein siksi, että se halusi liittyä EFTA:n ja EU:n väliseen kauppapoliittiseen järjestelyyn, Euroopan talousalueeseen ETA sen jälkeen kun Sveitsi oli hylännyt ETA:n kansanäänestyksessä. Norjan, Islannin ja Liechtensteinin suhteet Euroopan talousalueeseen järjestyvät EFTA:n kautta, kun taas ETA:sta kansanäänestyksellä kieltäytynyt Sveitsi on solminut EU:n kanssa kahdenvälisiä sopimuksia. Liechtenstein käyttää rahanaan Sveitsin frangia ja sen ulkomaanedustuksen hoitaa Sveitsi, jolloin se on integroitunut Sveitsiin. Islanti ei ole harkinnut EU:iin liittymistä, mikä on Norjassa torjuttu toistaiseksi. Norjassa EU-jäsenyyttä pelätään yhteisen maatalouspolitiikan, aluetukien ja energiapolitiikan vuoksi. Neuvostoliitto suhtautui kriittisesti EEC:hen siksi, että sen jäsenet olivat pääasiassa NATO-maita.

Tämän vuoksi Neuvostoliiton kanssa käytävän bilateraalikaupan turvaamiseksi länsi-integraatiota harjoitettiin pienin askelin. Neuvostoliitolle bilateraalikauppa- ja kauppapolitiikka oli ulkopolitiikan elimellinen jatke, mikä edellytti Suomelta puolueettomuuden korostamista.

Euroopan talousliitot 1988. EEC sininen, EFTA vihreä, SEV punainen.

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä järjestöön, yhdistykseen tai organisaatioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.