Juri Derjabin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juri Derjabin
Syntynyt 3. tammikuuta 1932
Šumiha
Kuollut 1. elokuuta 2013 (81 vuotta)
Moskova
Kansallisuus venäläinen
Ammatti diplomaatti
Lempinimet Komissarov

Juri Stepanovitš Derjabin (3. tammikuuta 1932[1] Šumiha1. elokuuta 2013 Moskova[2]) oli neuvostoliittolainen ja venäläinen diplomaatti, joka toimi pitkään Suomessa. Urho Kekkosen ja Mauno Koiviston presidenttikausilla Derjabin kommentoi Suomen idänsuhteita nimimerkillä ”Juri Komissarov” ja oli myöhemmin vuosina 1992–1996 Venäjän suurlähettiläänä Suomessa.

Derjabin aloitti ulkomaisen työskentelynsä Norjassa 1950-luvulla ja toimi ulkoministeriön (MID) Skandinavian osaston sihteerinä vuosina 1965–68. 1960-luvun lopulla hän siirtyi Suomeen ja sai lähetystöneuvoksen viran Helsingissä 1973. Boris Jeltsiniä tukenut Derjabin oli vuoden 1991 vallankaappauksen jälkeen hetken varaministerinä, ja palasi Suomeen vuonna 1992 Venäjän suurlähettiläänä. Suurlähettiläskausi loppui 1996. Sen jälkeenkin Derjabin otti kantaa idänsuhteisiin ja Suomen NATO-jäsenyyteen, ja kirjoitti suomalaisiin lehtiin.[3][4]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juri Komissarov: Suomi löytää linjansa: neuvostoliittolaisen historiantutkijan näkemys Suomen tasavallan vaiheista. Helsinki: Otava, 1974.
  • T. Bartenjev ja J. Komissarov: Kolmekymmentä vuotta hyvää naapuruutta. Helsinki: Otava, 1977.
  • T. Bartenjev ja J. Komissarov: Yhteistyön taipaleelta. Helsinki: Otava, 1979.
  • Juri Komissarov: Euroopan pohjoinen Moskovan näkökulmasta. Helsinki: Kirjayhtymä, 1989.
  • Omalla nimellä. Reunamerkintöjä Juri Komissarovin kirjoihin ja omaan elämään. (Pod svoim imenem). Suom. Esa Adrian. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14843-5.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.