Valter Jung
Valter Gabriel Jung (27. marraskuuta 1879 Vaasa – 9. helmikuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jung valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta (nykyisestä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta) vuonna 1902. Opintojensa jälkeen Jung työskenteli arkkitehti Lars Sonckin avustajana. Sonckin avustajana Jung oli mukana suunnittelemassa Jugendsalina nykyisin tunnettua Privatbankenin taloa Pohjoisesplanadilla. Vuonna 1905 Jung perusti yhteisen arkkitehtitoimiston Emil Fabritiuksen kanssa. Vuodesta 1915 Jungilla oli oma toimisto, kunnes hänen veljensä, tunnettu asemakaava-arkkitehti Bertel Jung, palasi Turusta Helsinkiin. Arkkitehtiveljekset perustivat yhteisen toimiston vuonna 1925.[1]
Valter Jungin tytär oli tekstiilitaiteilija Dora Jung (1906–1980).[2]
Töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arkkitehtitoimisto Jung & Fabritius (1905-)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1905 Semigradskyn koulu, Oikokatu 7, Helsinki
- 1908 Lahden sähkölaitos, Vesijärvenkatu 11, Lahti
- 1910-luku Bronda, Eteläesplanadi 20, Helsinki - purettu vuonna 1972
- 1910–1914 Makkarakosken voimalaitos, Noormarkun ruukki, Pori
- 1911 Kino-Palatsi, Pohjoisesplanadi 39, Helsinki – purettu vuonna 1965. Tilalle rakennettu Alvar Aallon suunnittelema Akateeminen kirjakauppa - valmistui 1969
- 1913 Tupakkatehdas Fennia, Ruoholahdenkatu 23, Helsinki
- 1913 Asuin- ja liikerakennus, Malminkatu 24, Helsinki
Arkkitehtitoimisto Valter Jung (1915-)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1915 Seurakuntien talo, Annankadun ja Bulevardin kulmaus, Helsinki
- 1915 Högre Svenska Handelsläroverket, Merimiehenkatu 11, Helsinki (yhdessä Waldemar Aspelinin kanssa)
- 1919 Merikortteli, Merimiehenkatu 36–40, Helsinki
- 1921 Latvian suurlähetystö, Armfeltintie 10, Helsinki
- 1923 Lääninsairaalan talousrakennus, Sairaalasaari, Oulu
Arkkitehtitoimisto Jung & Jung (1925-)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1928 Rettigin palatsi, Itäinen Rantakatu 4-6, Turku
- 1929 Yksityissairaala, Saaristonkatu 23, Oulu
- 1931 Hotelli Torni, Yrjönkatu 26, Helsinki
- 1934 G. A. Serlachius Oy:n pääkonttori, R. Erik Serlachiuksen katu 2, Mänttä
- 1937 Ahlströmin talo, Eteläesplanadi 14, Helsinki
- 1939 Entinen Nokian pääkonttori, Mikonkatu 15, Helsinki
- 1940 Suomen Gummitehdas Osakeyhtiön liiketalo, Helsinki
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Antti Manninen: Puretut talot, 100 tarinaa Helsingistä, Helsingin Sanomat, Karisto, Hämeenlinna, 2004
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Valter Jung Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 18.2.2008. Viitattu 4.11.2016.
- ↑ Dora Jung Biografiskt lexikon för Finland 3. Viitattu 4.11.2016. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valter Jung Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
