Armas Lindgren
Wikipedia
Armas Eliel Lindgren (1874–1929) oli suomalainen arkkitehti. Hän oli osakkaana arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren & Saarisessa vuosina 1897–1905 ja piti omaa toimistoaan vuosina 1908–1929. Lindgrenin kiinnostus suuntautui muun muassa rakennussuojeluun, ja hän otti voimakkaasti kantaa esimerkiksi Vanha Rauman säilyttämisen puolesta. Vuonna 1902 hänestä tuli Taideteollisuuskeskuskoulun ensimmäinen taiteellinen johtaja. Alvar Aalto opiskeli Lindgrenin suojattina vuodesta 1916 ja työskenteli myös hänen toimistossaan.
Armas Lindgren on haudattu Helsinkiin Kulosaaren hautausmaalle.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Töitä
[muokkaa] Arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarinen
- Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä (1900)
- Vakuutusosakeyhtiö Pohjolan talo, Helsinki, ulkoarkkitehtuuri ja sisustus (1901)
- Hvitträsk, Kirkkonummi (1901–1903)
- Suomen kansallismuseo, Helsinki (1902)
- Huvila Hvittorp, Kirkkonummi (1902)
- Suur-Merijoen kartanon päärakennus, Viipurin mlk. (1903)
- Tampereen Säästöpankin talo (1903)
- Pohjoismaiden Osakepankki, Helsinki (1904)
[muokkaa] Oma toimisto
- Håkansbölen kartano, Vantaa (1905)
- Vanemuisen teatteri, Tartto, Viro (1906, tuhoutui 1944)
- Valtiopäivätalosuunnitelma "Vox Populi" (1908) yhdessä H.Geselliuksen kanssa
- Uusi ylioppilastalo, Helsinki (1910) yhdessä Wivi Lönnin kanssa
- Sakala-osakunnan talo, Tartto, Viro (1910) yhdessä Wivi Lönnin kanssa
- Henkivakuutusyhtiö Suomen talo, Helsinki (1911)
- Helsingin Vanhankaupunginlahden järjestelyehdotus suursatamineen M.Björklundin kanssa (1912)
- Estonia-teatteri Tallinnassa (1913) yhdessä Wivi Lönnin kanssa
- Vakuutusyhtiö Kalevan talo, Helsinki (1911–1914)
- Haikon kartano, Porvoo (1914)
- Kulosaaren kasino, Helsinki (1915)
- Ribbingshof (myöh. Ribbinginhovi), Helsinki (1916-1917)
- Työväen asuntoja Outokumpuun (1919)
- Täktomin kappeli Hangossa yhdessä Bertel Liljeqvistin kanssa (1919–20, uudelleen 1943) tiilestä
- Kemiön kirkon muutostyöt ja hautausmaasuunnitelma (1922)
- Suomen Pankin sisustus (1922)
- Ehdotus Eduskuntatalon arkkitehtuurikilpailussa yhdessä B.Liljequistin ja H.Lindénin kanssa (1924)
- Säynätsalon ja Valkealan kirkot (1926) yhdessä B.Liljequistin kanssa
- Turun tuomiokirkon entistyssuunnitelma (1923–29)
- Säynätsalon ja Valkealan kirkot (1926) yhdessä Bertel Liljequistin kanssa
- Kulosaaren hautausmaan kappeli, Helsinki (1927)
- Kuusankosken kirkko (1929)
- Käkisalmen luterilainen kirkko (1929–1930)
- Wäinö Aaltosen ateljeerakennus (1929)
- Käkisalmen, Noormarkun, Kuusankosken sekä Espoon kirkon entistyssuunnitelmat (1929)
- Helsingin yliopiston odontologian ja serologis-bakteriologian laitos (1931)
