Armas Lindgren
Wikipedia
Sivulta puuttuu 
Armas Eliel Lindgren (28. marraskuuta 1874 Hämeenlinna – 3. lokakuuta 1929 Kööpenhamina) oli suomalainen arkkitehti ja rakennustaiteen professori.[1] Hän oli osakkaana arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren & Saarisessa vuosina 1897–1905 ja piti omaa toimistoaan vuosina 1905–1929. Lindgrenin kiinnostus suuntautui muun muassa rakennussuojeluun, ja hän otti voimakkaasti kantaa esimerkiksi Vanha Rauman säilyttämisen puolesta. Vuonna 1902 hänestä tuli Taideteollisuuskeskuskoulun ensimmäinen taiteellinen johtaja. Alvar Aalto opiskeli Lindgrenin suojattina vuodesta 1916 ja työskenteli myös hänen toimistossaan.
Armas Lindgren on haudattu Helsinkiin Kulosaaren hautausmaalle. Kulosaaressa on Armas Lindgrenin tie (entinen Södra Strandvägen).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Töitä
[muokkaa] Arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarinen
- Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä (1900)
- Vakuutusosakeyhtiö Pohjolan talo, Helsinki, ulkoarkkitehtuuri ja sisustus (1901)
- Hvitträsk, Kirkkonummi (1901–1903)
- Suomen kansallismuseo, Helsinki (1902)
- Huvila Hvittorp, Kirkkonummi (1902)
- Suur-Merijoen kartanon päärakennus, Viipurin mlk. (1903, tuhoutui jatkosodan aikana)
- Tampereen Säästöpankin talo (1903)
- Pohjoismaiden Osakepankki, Helsinki (1904)
- Kirjolan kartanon päärakennus, Johannes (1907–1908, tuhoutui talvisodassa 1940)
[muokkaa] Oma toimisto
- Håkansbölen kartano, Vantaa (1905)
- Vanemuine-teatteri, Tartto, Viro (1906, tuhoutui 1944)
- Valtiopäivätalosuunnitelma "Vox Populi" (1908) yhdessä Herman Geselliuksen kanssa
- Hämeenlinnan toripuisto ja puistopaviljongit (1910)
- Uusi ylioppilastalo, Helsinki (1910) yhdessä Wivi Lönnin kanssa
- Korporaatio Sakala, Tartto, Viro (1910) yhdessä Wivi Lönnin kanssa
- Henkivakuutusyhtiö Suomen talo, Helsinki (1911)
- Helsingin Vanhankaupunginlahden järjestelyehdotus suursatamineen M. Björklundin kanssa (1912)
- Estonia-teatteri Tallinnassa (1913) yhdessä Wivi Lönnin kanssa
- Vakuutusyhtiö Kalevan talo, Helsinki (1911–1914)
- Haikon kartano, Porvoo (1914)
- Kulosaaren kasino, Helsinki (1915)
- Ribbingshof (myöh. Ribbinginhovi), Helsinki (1916–1917)
- Työväen asuntoja Outokumpuun (1919)
- Täktomin kappeli Hangossa yhdessä Bertel Liljequistin kanssa (1919–1920, uudelleen 1943) tiilestä
- Kemiön kirkon muutostyöt ja hautausmaasuunnitelma (1922)
- Suomen Pankin sisustus (1922)
- Ehdotus Eduskuntatalon arkkitehtuurikilpailussa yhdessä B. Liljequistin ja H.Lindénin kanssa (1924)
- Turun tuomiokirkon entistyssuunnitelma (1923–1929)
- Säynätsalon ja Valkealan kirkot (1926) yhdessä Bertel Liljequistin kanssa
- Kulosaaren hautausmaan kappeli, Helsinki (1927)
- Kuusankosken kirkko (1929)
- Käkisalmen luterilainen kirkko (1929–1930)
- Wäinö Aaltosen ateljeerakennus (1929)
- Käkisalmen, Noormarkun, Kuusankosken sekä Espoon kirkon entistyssuunnitelmat (1929)
- Helsingin yliopiston odontologian ja serologis-bakteriologian laitos (1931)
- Noormarkun kirkko (1931–1932)
[muokkaa] Lähteet
- Teuvo Termonen: Suomalaista postikorttitaidetta, osa 4 s. 70, Suomen Postikorttiyhdistys Apollo 2006, ISBN 952-91-9956-2
