Kirjolan kartano
Kirjola, toisinaan myös Ala-Kirjola, on Viipurin läänin Johanneksen kunnassa Vaahtolan kylässä sijainnut suurtila.[1] Se sijaitsi Suomenlahden rannalla kolmisen kilometriä Vaahtolan ja Johanneksen asemakylän eteläpuolella. Nykyisin Kirjolan paikalla sijaitsee Johanneksen eli Sovetskin kunnan Landyshevkan asuinaluetta.
Kirjola on kuulunut muun muassa Alfthan-aatelissuvulle. Kuvernementtisihteeri ja tukkukauppias Anton Alfthan (1792–1854) perusti vuonna 1829 Kirjolan kartanoon Suomen ensimmäisen kynttilätehtaan, joka oli Havin kynttilätehtaan edeltäjä. Vuosikymmenen toiminnan jälkeen tehdas laajeni työllistämään 20 henkilöä. Kahdenkymmenen toimintavuoden jälkeen Alfthan siirsi kynttilätehtaan Viipuriin Havin kaupunginosaan.[2]
Anton Alfthanin jälkeen omistajana oli hänen poikansa kenraaliluutnantti Georg von Alfthan (1828–1896). Hänen jälkeensä tilaa omisti muutaman vuoden kenraali Andreas Hintze (1827–1898).
Kirjola on erityisesti tunnettu historiastaan Nobel-suvun omistuksessa. Kartano kuului 1890-luvulta alkaen kuuluisan ruotsalaisen kemistin Alfred Nobelin veljen Ludvig Nobelin (1831–1888) leskelle Edla Nobelille (1848–1921). Ludvig Nobel oli hankkinut omaisuutensa perustamalla Venäjälle öljyteollisuuden. Kirjola toimi aluksi rikkaiden Nobelien kesänviettopaikkana. Ludvig Nobelin perheenjäsenet muuttivat Venäjän vallankumouksen (1918) jälkeen Pietarista asumaan kartanoon, sillä bolsevikit takavarikoivat tuolloin Nobelien omistukset Venäjällä.[3][4]
Edla Nobelin aikana 1900-luvun alussa Kirjolan kartanoon rakennettiin 1907–1908 vanhan puretun päärakennuksen tilalle uusi jugendtyylinen kartanorakennus. Linnamaisen kartanon piirsi suomalainen arkkitehti Armas Lindgren. Tiilirakenteisessa kartanossa oli 24 huonetta. Päärakennus tuhoutui talvisodan loppuvaiheessa 1940, kun suomalaiset joukot polttivat ja hävittivät vetäytyessään suurimman osan kartanosta. Jäljelle siitä on jäänyt graniitista rakennettu kaivorakennus ja osittain myös entiset tallit (tiilirakenteinen hevostalli on rakennettu 1910). Kartanoa ympäröi 1930-luvun alussa 19 hehtaarin laajuinen hoidettu puutarha- ja puistoalue. Sen alueella oli Nobelien aikana myös pieni saari, jossa viljeltiin eksoottisia kasveja ja hedelmäpuita.[1][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen maatilat osa IV. Luku Viipurin lääni, palstat 48–50. Werner Söderström osakeyhtiö, Porvoo, 1932.
- Kalle Schönberg: Kannaksella kiinnostuttiin Nobelin kartanosta 29.8.2014. Ylen uutiset. Viitattu 26.6.2022.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Suomen maatilat.
- ↑ Havin historia Havi Oy. Viitattu 26.6.2022.
- ↑ Matti Kinnunen: Nobelit, Venäjän rockefellerit Tiede-lehti 11/2009. 16.10.2009. Viitattu 26.6.2022.
- ↑ a b Ylen uutinen.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ala-Kirjola Wikimedia Commonsissa
