Signe Brander

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Signe Viola Brander (15. huhtikuuta 1869 Parkano17. toukokuuta 1942 Nikkilän mielisairaala, Sipoo)[1] oli suomalainen valokuvaaja. Hänet muistetaan parhaiten Helsingin muuttuvan kaupunkikuvan ja kaupunkilaisten arjen taltioimisesta 1900-luvun alussa. Hän teki tilaustöinä myös eräitä muita suuria kuvaushankkeita.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuutensa ja nuoruutensa Brander vietti Kokkolassa. Tullivirkailijaisän kuoltua 1891 perhe muutti Helsinkiin. Siellä Brander suoritti piirustuksenopettajan kurssin Taideteollisuuskoulussa, mutta suuntautui sittemmin valokuvaajaksi ja työskenteli muun muassa Daniel Nyblinin ateljeessa.[1]

Kaupunkikuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1906 nimitettiin Helsinkiin Muinaismuistolautakunta. Sen yksi tehtävä oli muuttuvan kaupungin kuvauttaminen. Lautakunta palkkasi Signe Branderin.[1] Vaikka nainen valokuvaajana ei 1900-luvun alussa ollutkaan harvinaisuus, ei heitä liiemmin toiminut kaupunkikuvaajina.[2]

Kuvallinen dokumentointityö alkoi 1907 ja päättyi 1913. Tuloksena oli 907 kuvaa muuttuvasta kaupunkinäkymästä.[1] Kuvaushanke suunniteltiin huolellisesti, ja kaavoitus- ja rakennusviranomaiset antoivat tietoja Muinaismuistolautakuntalle ja Branderille. Tällä oli viime kädessä laajat mahdollisuudet toteuttaa itsenäisesti valokuvataiteellisia näkemyksiään.

Hankalissa ja ahtaissa urbaaneissa oloissa kuvaajalla piti olla teknistä osaamista, sommittelutaitoa ja kykyä luovaan ongelmaratkaisuun. Kuvauskaluston paino teki puuhasta fyysisestikin vaativaa. Usein Signe Brander kuljetti tarvikkeitaan vossikkakyydillä.[2] Hankalimmilla kuvausretkillä oli ilmeisesti mukana myös apulainen.[3]

Ihmiset, sotamuistot ja kartanot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvän kuvaustekniikan lisäksi Branderilla oli piirustusopintojen ansiosta myös taiteellista näkemystä, ja parhaimmillaan hänen valokuvansa lähestyivät kuvataidetta ilmaisultaan, sommittelultaan ja valonkäytöltään.[3] Tuon ajan keskeinen esteettinen ihanne oli kuitenkin valokuvien tarkkuus ja yksityiskohtaisuus, mikä mahdollistaa niiden tarkan jäljennettävyyden. Keskeisessä roolissa ovat ihmiset, tavalliset helsinkiläiset. Otokset ovatkin jatkuvasti Helsingin kaupunginmuseon asiakastilausten suosikkilistoilla.

Signe Branderilla oli myös muita kuvaushankkeita. Vuonna 1907 hän kiersi ympäri Suomea kuvaamassa vanhoja taistelupaikkoja Suomen sodan satavuotismuistokirjaa varten.[1] 1910 Brander aloitti 20 vuotta kestäneen hankkeen jossa hän kuvasi Suomen kartanoita; kuvia kertyi yli 2 000.[1] Osa näistä kuvista julkaistiin teoksessa Herrgårdar i Finland (19281929). Brander kuvasi myös vanhoja vihtiläisiä rakennuksia Kaarlo Soikkelin vuonna 1932 ilmestynyttä Vihdin historia-teosta varten.[1]

Loppuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1930-luvulla Branderin terveys alkoi heikentyä ja hän joutui Kivelän sairaalaan 1941. Jatkosodan puhjettua Kivelän sairaalan vanhuspotilaita siirrettiin Sipooseen Nikkilän mielisairaalaan. Siirto johtui sota-ajan oloista eikä Branderin kohdalla ollut kyse mielenterveyden ongelmista. Vuonna 1942 yli 100 Nikkilän sairaalan potilasta kuoli nälkään. Kuolleiden joukossa oli myös Brander, joka haudattiin sairaalan hautausmaan joukkohautaan muiden kuolleiden potilaiden kanssa. Branderin hautapaikalla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista muistomerkkiä. [4]

Vuonna 2006 Helsingin kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipale teki aloitteen Nikkilän sairaalan entisen hautausmaan kunnostamisesta ja muistomerkin pystyttämisestä sinne haudatuille. Hautausmaa oli tuolloin osittain kaatuneen metalliverkkoaidan ympäröimä täysin hoitamaton ruohikkomainen metsäalue, jossa on suljetun portin ohella vain kolme jäljelle jäänyttä kaatunutta hautakiveä 1930-1940-luvulta. Hautausmaalle haudattiin vuosina 19221951 717 sairaalan potilasta, näistä 404 sotavuosina 19391944. [5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Jan Alanco, Riitta Pakarinen: Signe Brander 1869–1942, Helsingin valokuvaaja – Helsingfors fotograf, s. 9–10. Helsingin kaupunginmuseo, 2004. ISBN 952-473-335-8.
  2. a b Jan Alanco, Riitta Pakarinen: Signe Brander 1869–1942, Helsingin valokuvaaja – Helsingfors fotograf, s. 19–22. Helsingin kaupunginmuseo, 2004. ISBN 952-473-335-8.
  3. a b Riitta Pakarinen: Signe Brander – Helsingin kuvaaja. Sofia 1–2/2005, s. 16.
  4. Antti Manninen: Book of old photos gives sightseeing tour of Helsinki 100 years ago. Helsingin Sanomat, 16.1.2005. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.7.2008.
  5. http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/620/kannanotot/KOTIMAAlehti.pdf (Alkuperäinen Kotimaa-lehden verkkolähde, jossa selostetaan Nikkilän sairaalan hautausmaan kuntoa ei enää saatavilla)
  6. Helsingin kaupunginvaltuuston kokous 11.10.2006, pöytäkirja Viitattu 26.7.2008.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Signe Brander: Signe Brander – 1869–1942 Helsingin valokuvaaja - Helsingfors fotograf, tekstit: Alanco, Jan-Pakarinen, Riitta, Helsingin kaupunginmuseo, 176 siv. 2004 ISBN 952-473-335-8
  • Signe Brander: Foto Signe Brander, Valokuvia Helsingistä ja helsinkiläisistä vuosilta 1907–1913, tekstit: Alanco, Jan-Pakarinen, Riitta, Helsingin kaupunginmuseo 214 siv. 2009 ISBN 978-952-223-482-7
  • Ville Lukkarinen Signe Brander myöhästyneenä sotareportterina. Teoksessa Jukka Kukkonen ja Tuomo-Juhani Vuorenmaa (toim.) Varjosta, Tutkielmia suomalaisen valokuvan historiasta. Helsinki: Suomen valokuvataiteen museo 1999 ISBN 951-9086-56-0
  • Lounatvuori, Irma ja Dölle, Sirkku (toim.): Signe Brander Suomen kartanoissa. Kääntänyt Markkanen, Marjut. SKS yhteistyössä Museoviraston kanssa: Frenckellin kirjapaino Oy, Espoo 2008. ISBN 978-951-746-970-8
  • Karjanoja, Matti: Rinnastuksia: Signe Branderin kuviin Helsingistä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi 1983. ISBN 951-30-5802-6

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Signe Brander.