Tervalammen kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tervalammen kartano on Vihdin Tervalammella lähellä Nuuksion kansallispuistoa sijaitseva kartano, jossa toimi pitkään Helsingin kaupungin omistama työlaitos ja myöhemmin päihdehuollon kuntoutuskeskus.[1]

Tervalammen kartano syntyi 1641 kun Ruotsin kuningatar Kristiina läänitti Tervalammen kylän tilat Georg Johan Knorringille tämän sota-ansioiden vuoksi. Knorringien suku omisti kartanon vuoteen 1770 saakka ja 1800-luvulla kartano oli Lindholmin kauppiassuvun omistuksessa vuosina 1808-1877. Kartanon nykyinen empiretyylinen yksikerroksinen päärakennus valmistui Lindholmin suvun aikana vuonna 1830, suunnittelijana lienee ollut arkkitehti Carl Ludvig Engel. Myöhemmin vuosina 1916-1936 kartanon omisti joukko osakeyhtiöitä.[1][2][3]

Helsingin kaupunki osti Tervalammen kartanon Oy Maalta vuonna 1936 ja kartanoon perustettiin kaupungin omistama Vihdin työlaitos, joka toimi vuoteen 1981 saakka. Sen jälkeen kartanossa toimi päihdehuollon kuntoutuskeskus vuoteen 2019 saakka. Kartanon maille rakennettiin osastorakennukset, joissa sijaitsi naistenosasto Kaisla. Kartanon kasvihuoneissa kasvatettiin päihdehuoltoyksikön aikana Tervalammen luomukurkkua. Vuonna 2016 Tervalammella oli 63 päihdekuntoutuspaikkaa täysi-ikäisille päihdekuntoutujille. Keskuksen toiminta siirrettiin sitten 2019 Auroran sairaala-alueelle Helsinkiin. Marraskuussa 2020 kartanon osti Karkkilassa asuva maanviljelijä Niko Ahlqvist. Ahlqvist on Suomen suurin peltoviljelijä, hän viljelee noin 1 500 peltohehtaaria Länsi-Uudellamaalla muun muassa Vihdin Ojakkalassa, Karkkilassa ja Lohjalla. Myyntihetkellä Tervalammin kartanon pinta-ala oli 300 hehtaaria. Kartanon rakennuksissa oli vuonna 2020 13 vuokralaista. Osa kartanon rakennuksista kuten Tervalammen järven rannalla sijaitseva hirsinen saunarakennus sekä Pehtoorintalo ja Renkitupa on myyty. [1][4][5]

Keväällä 2022 kartano toimi hätämajoituspaikkana Ukrainan pakolaisille.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]