Objektiivi
Wikipedia
Objektiivi on linssi tai linssijärjestelmä, joka muodostaa optisen kuvan kohteesta. Objektiivin kuva voidaan projisoida kuvatasolle sellaisenaan (kamera, projektori) tai sitä voidaan tarkastella okulaarin avulla (kiikari, kaukoputki, mikroskooppi).
Kuvausobjektiivi on kameran runkoon liitettävä linssijärjestelmä, jonka tehtävänä on keskittää valonsäteet kamerassa olevaan filmiin tai kuvakennolle.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Objektiivin polttoväli ja aukko
Objektiivin tärkeät ominaisuudet ovat polttoväli ja aukko. Yksinkertaisessa linssissä polttoväli on etäisyys linssistä kuvatasoon, johon syntyy terävä kuva äärettömän kaukana olevasta kohteesta. Aukko tällaisessa linssissä on polttoväli jaettuna linssin halkaisijalla. Jos esimerkiksi polttoväli on 100 mm ja linssin halkaisija on 40 mm, niin aukko on 2.5 ja sitä merkitään f:2.5 tai 1:2.5.
Aukko kertoo, kuinka paljon valoa objektiivi kykenee toimittamaan kuvatasoon. Mikäli objektiivissa on mahdollisuus suuren aukon käyttämiseen, kykenee se hämärässäkin toimittamaan niin paljon valoa filmikameran filmille tai digitaalikameran ilmaisimelle, ettei riittävän valomäärän keräämiseksi tarvitse pidentää valotusaikaa ja ottaa samalla sitä riskiä että kamera ehtii tärähtää valotuksen aikana. Kirkkaassa valossa aukkoa voidaan pienentää, koska valoa saadaan tarpeeksi lyhyilläkin valotusajoilla. Aukon pienentäminen syventää sitä aluetta, jolla sijaitsevat kohteet näkyvät objektiivin kautta terävinä. Mitä pienempi aukko (eli suurempi lukuarvo), sitä laajempi on syvyyssuuntainen terävyysalue. Näin ollen runsaassa valossa voidaan kuvan syvyysterävyyttä parantaa valitsemalla pienempi aukko, eikä tämä vielä aiheuta tärähdysvaaraa tai pakota tukemaan kameraa jalustalla tärähdysten ehkäisemiseksi. Suurella aukolla on mahdollista luoda kuvaan voimakkaita vaikutelmia vaihtelevalla terävyysalueella.
[muokkaa] Objektiiviryhmiä
Objektiivit jaetaan karkeasti luokkiin esimerkiksi polttovälinsä mukaan. Objektiivin polttoväli ilmoitetaan yleensä millimetreissä.
[muokkaa] Polttovälin pituuden mukaan
[muokkaa] Normaaliobjektiivi
Normaaliobjektiivi vastaa suurin piirtein ihmissilmän normaalia perspektiiviä ja tuottaa noin 46° kuvakulman (kinofilmikamerassa polttoväli 43-55mm). Normaaliobjektiivin polttoväli vaihtelee käytettävän filmin koon mukaan, esimerkiksi kinofilmillä se on noin 50 mm, isommilla 645-järjestelmän kameroilla 80 mm. Tämä on suunnilleen kuvan diagonaalin mitta. Mitä suurempi polttoväli, sen pienempi kuvakulma ja sen suurempana kohde kuvautuu.
[muokkaa] Kauko-objektiivi
Normaaliobjektiivia suppeamman kuva-alan objektiiveja kutsutaan kauko-objektiiveiksi. Puhekielessä kauko-objektiivia kutsutaan teleobjektiiviksi. Teleobjektiivi on kuitenkin tekninen rakenne, jolla objektiivin todellinen pituus saadaan polttoväliä lyhyemmäksi. Käytännössä kaikki nykyiset pienkameran kauko-objektiivit ovat telerakenteisia. Kinofilmiä käytettäessä tele- eli kauko-objektiiveina voidaan pitää yli 80 mm polttovälisiä objektiiveja.
Kauko-objektiivi sopii lintujen ja muiden kaukana kamerasta olevien kohteiden kuvaamiseen. Muotokuvauksessa suositaan 35 mm kamerassa noin 100-millimetrisiä objektiivejä, jotka mahdollistavat syväterävyysalueen muuntelun ja tuottavat laajakulmaisempaa objektiivia miellyttävämmän perspektiivin.
Kauko-objektiivilla otetuille kuville on luonteenomaista syvyyssuuntaisia etäisyyksiä litistävä vaikutus. Tämä kuvan perspektiivi riippuu kuitenkin kuvausetäisyydestä. Kaukaa otetussa kuvassa syvyyssuuntaiset etäisyyserot näyttävät kutistuvan ja läheltä otetussa kuvassa etäisyyserot näkyvät liioitellusti.
[muokkaa] Laajakulmaobjektiivi
Normaaliobjektiivia laajemman kuvan tuottavia objektiiveja kutsutaan laajakulmaisiksi. Kinofilmiä käytettäessä laajakulmaisina voidaan pitää objektiiveja, joiden polttoväli on 35 mm tai alle.
Laajakulmaobjektiivi sopii laajojen näkymien kuten maisemien tallentamiseen, kuvaamiseen ahtaissa tiloissa sekä arkkitehtuurin kuvaukseen. Siinä on suuri syväterävyysalue.
Peiliheijastuskameroiden laajakulmien rakennetta kutsutaan retrofokus-tyyppiseksi. Siinä objektiivin etäisyys kuvatasosta saadaan polttoväliä pidemmäksi.
[muokkaa] Kalansilmäobjektiivi
Kaikkein laajimmman, 180 asteen kuva-alan tarjoavaa laajakulmaobjektiivityyppiä sanotaan kalansilmäobjektiiviksi. Sen polttoväli kinofilmikamerassa voi vaihdella 8 mm:stä 16 mm:iin.
Kalansilmäobjektiivin kuva on vääristynyt pyöreäksi, kupumaiseksi tai tynnyrimäiseksi: kuvan keskiosat ovat pullistuneet paksuksi keskeltä päiden kutistuessa molempiin suuntiin.
Kalansilmäobjektiivilla voidaan ottaa helposti panoraamakuva. Tynnyrivääristymää voidaan korjata tietokoneen kuvankäsittelyohjelmalla niin, että kuva muistuttaa enemmän normaaliobjektiivilla otettua tavallista valokuvaa. Panoraamavaikutelma saadaan myös ilman laajakulmaobjektiivia tai kalansilmäobjektiivia, jos samasta kohteesta otetaan 2-4 valokuvaa osittain päällekkäin ja yhdistetään ne kuvienkäsittelyohjelmalla.
Toisaalta kalansilmäobjektiiville tyypillinen vääristymä voi toimia myös tehokeinona.
[muokkaa] Polttovälin säädettävyyden mukaan
[muokkaa] Kiinteäpolttovälinen objektiivi
Kiinteäpolttovälinen objektiivi on objektiivi, jonka polttoväliä ei voida muuttaa. Kiinteäpolttovälisten objektiivien etu on yksinkertainen rakenne ja usein hyvä kuvanlaatu. Niiden haittana on se, että kuvaajan on siirryttävä halutulle etäisyydelle siksi, ettei polttovälin pituutta voida säätää.
Kiinteäpolttovälisistä objektiiveista tarkimpia ovat suuren valotusaukon normaaliobjektiivit, joita voidaan suuren valovoimansa vuoksi käyttää hämärä- ja yövalokuvaamiseen. Tiettävästi suurin valotusaukko, joka on ollut normaaliobjektiivissa on Canonin ja Zeissin yhteistyönä 1961 valmistettu Canon 50 mm:n objektiivi, jonka valotusaukko oli 1/0,95 polttoväliä. Se ei osoittautunut kaupalliseksi menestykseksi. Nykyään muuttuvapolttovälistä objektiivia parempana vaihtoehtona pidetään yleensä normaalietäisyyksillä kuvattaessa 1/1,4 -valotusaukkoista 50 mm objektiivia. Myös 1/1,8 -valotusaukkoinen normaaliobjektiivi on parempi kuin järjestelmäkameran mukana yleensä tulevat 1/3,5 -aukkoiset muuttuvapolttoväliset objektiivit, joiden polttoväli on yleensä 17 mm - 55 mm tai 18 mm - 80 mm.
[muokkaa] Muuttuvapolttovälinen objektiivi
Muuttuvapolttovälinen objektiivi eli zoom-objektiivi tarkoittaa objektiivia, jonka polttoväliä voi muuttaa siten että tarkennusetäisyys pysyy vakiona. Muuttuvapolttovälisellä objektiivilla voidaan korvata useita eri etäisyyksille sopivia kiinteäpolttovälisiä objektiiveja.
[muokkaa] Tarkennettavuuden mukaan
[muokkaa] Lähikuvausobjektiivit
Lähikuvaus eli Makro-objektiivit tarkentavat lähelle eli ovat hyviä kuvattaessa kohteita, jotka ovat pieniä kuten hyönteiset ja pienet kasvit. Tällaisilla linsseillä päästään kuvaamaan kohteita luonnollisessa tai vielä suuremmassa koossa. Nykyaikainen valovoimainen makro-objektiivi sopii kyseiselle polttovälialueelle myös yleiskäyttöön. Vanhimmilla makro-objektiiveilla sen sijaan saattoi olla vaikeuksia tarkentaa äärettömään asti.
[muokkaa] Valovoimaisuuden mukaan
Eräät valokuvauksen harrastajat ovat kiinnostuneita poikkeuksellisen valovoimaisista objektiiveista huolimatta niiden monista haittapuolista. Esimerkkejä tällaisista linsseistä ovat: Leican Noctilux-M 50 mm f/1 tai uusi Leica 50mm f/0.95 Noctilux ASPH[1].
Tavanomaisimpia valovoimaisia objektiiveja ovat valotusaukoiltaan 1/1,8 ja 1/1,4 yleensä 50 mm polttoväliltään olevat normaaliobjektiivit. Suuriaukkoisten eli valovoimaisten normaaliobjektiivien tuottamat kuvavirheet olla vähäisempiä kuin muuttuvapolttovälisissä objektiiveissa ja niiden kuvanpiirto voi olla näitä terävämpi. Siksi ne sopivat hyvin helposti tavoitettavien liikkumattomien kohteiden kuvaamiseen samoin kuin myös yö- ja hämäräkuvaamiseeksi siksi, että suuri aukko mahdollistaa kohtuullisen valotusajan silloinkin, kun valoa on erittäin vähän saatavissa, jolloin kameran tärähtämisen riski vähenee kuvan epätarkkuuden aiheuttajana.
[muokkaa] Objektiivin puhdistaminen
Normaaliin puhdistukseen kuuluu pölyn poistaminen puhtaalla tarkoitukseen tehdyllä harjalla. Sen jälkeen pinta voidaan pyyhkiä nukkaamattomalla kankaalla tai paperilla (ns. linssipaperilla). Erityisen tarkasti on varottava pölyn (hiekan) jäämistä pyyhittävälle alueelle, koska linssin pinnalla on suhteellisen pehmeä pinnoite, jonka naarmuuntuminen heikentää kuvan laatua. Varsinaisen lian poistoa voi yrittää kostuttamalla linssin pinta ennen pyyhkimistä. Vettä tai liuottimia ei saa kuitenkaan ruiskuttaa linssin pinnalle, koska neste tunkeutuu objektiivin sisään.
[muokkaa] Tunnettuja valmistajia
Perinteisesti kiinteäobjektiivisissa kameroissa, joiden objektiivia ei voinut vaihtaa, valmisti objektiivin kameran valmistaja tai tilasi kameroihinsa kiinnitettävän objektiivin mieleiseltään objektiivinvalmistajalta. Järjestelmäkameroiden aikana muodostui käytäntö, minkä mukaan objektiivin valmistajat valmistivat toisen valmistajan kameroihin objektiiveja tästä riippumatta. Ratkaisevaksi muodostui tällöin kameraan yhteensopiva kiinnitys.
Uudet kameramallit ovat saattaneet aiheuttaa sen, ettei samankaan valmistajan vanha objektiivi sopinut enää erilaisen kiinnityksensä vuoksi uudempiin kameramalleihin eikä uudemmilla kameramalleilla voitu käyttää saman valmistajan aikaisemmin valmistamia objektiiveja. Ongelma muodostui koskettavaksi niillä valokuvaajilla, joilla oli paljon kalliita tai erikoisia vanhan kiinnitysmenetelmän objektiiveja.
Kameranvalmistajista Nikon on huolehtinut yleensä siitä, että vanhat objektiivit käyvät useisiin uusiinkin kamerarunkoihin.
- Zuiko
- Olympus
- Canon
- Nikon
- Pentax
- Tamron
- Sigma Corporation
- Leica
- Zeiss
- Tokina
- Schneider
- Konica Minolta (Yhtiön kameraliiketoiminnan osti Sony)
