Kivelän sairaala
| Kivelän sairaala | |
|---|---|
 Kivelän sairaala. Hallinto-, poliklinikka- ja asuinrakennus, Gunnar Taucher. Sisäänkäyntiä koristaa Eino Kaurian mosaiikkityö 1935-1936 |
|
| Osoite | Sibeliuksenkatu 12-14, 00260 Helsinki |
| Sijainti | Taka-Töölö |
| Koordinaatit | 60.1808°N, 24.9184°E |
| Rakennustyyppi | sairaala |
| Valmistumisvuosi | piharakennuksia 1870-1880 -luku ja 1928, keuhkotautipaviljonkeja 1902, 1905 ja 1906; päärakennukset 1932 ja 1935, 1955, 1985 |
| Suunnittelija | mahd. Theodor Höijer, Sebastian Gripenberg, Gunnar Taucher, Martta Ypyä ja Ragnar Ypyä, Eva Paatela ja Jaakko Paatela |
| Käyttäjä | Helsingin kaupunki, Kivelän terveysasema |
| Tyylisuunta | uusrenessanssi, funktionalismi, modernismi, postmodernismi |
| Runkorakenne | puu, tiili, teräsbetoni |
| Julkisivumateriaali | rappaus, pesubetoni |
| Verkkosivut | |
 |
|
Kivelä-Hesperian sairaala-alue sijaitsee Helsingissä Taka-Töölön kaupunginosassa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueen historia on monikerroksinen. Hallinnollisesti alueen kehitys alkoi seurakuntien vastuulla olleesta "vaivaishuollosta", joka myöhemmin siirtyi kaupungin vaivaishallinnon (köyhäinhoidon) alaisuuteen. Alueella hoidettiin terveystoimen, sosiaalitoimen ja vankeinhoitolaitoksen, mutta myös seurakunnan velvotteita. Alueen muuttaminen sairaalaksi vuonna 1912 siirsi sen hallinnolliseksi osaksi Helsingin terveydenhuoltoa. Työ- ja vaivaistalorakennuksia Edesvikenin eli Taivallahden rannalle ryhdyttiin rakentamaan 1870-luvun alussa. Tarkoitukseen varattu Edet-huvilan tontti sijaitsi luonnonkauniilla kallioisella niemellä, "kaukana pääkaupungin metelistä ja paheista". Valmistuttuaan työ- ja vaivaistalo oli Suomen suurin ja nykyaikaisin.[1]
Vuonna 1912 alue nimettiin Kivelän sairaalaksi, kun siitä oli erotettu vuonna 1906 Koskelaan perustettu vaivaistalo ja 1909 Oulunkylään perustettu lastenkoti. Alue varattiin kokonaan sairaalatoiminnalle. Laserettiosastolla sairaansijoja oli 279 useassa eri rakennuksessa ja mielisairaansijoja oli yhteensä 315.[1]
Ensimmäisen maailmansodan aikana Kivelässä toimi Punaisen Ristin avustamana myös sotilassairaala, "Kaupunkiliiton sairaala No. 23", jossa oli varattuna 50 sairaansijaa lähinnä keuhkotautipotilaille. Vuodesta 1921 sairaalan psykiatrinen osasto toimi erillään yleisestä osastosta. Se erotettiin hallinnollisesti Kivelän sairaalasta vuonna 1956 ja toimi keskusmielisairaalan Kivelän-osastona vuoteen 1959. Osaston nimi muutettiin Hesperian sairaalaksi vuonna 1960.[1]
Rakennusvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyinen sairaala-alue on monien eri arkkitehtien suunnittelemien rakennusten ja tyylillisten aikakausien kerrostuma. Alueen rakentumisessa voidaan kuitenkin erottaa kolme päälinjaa ja yhdistää ne suunnittelijoihin. Alueen ensimmäisen vaivaistalon suunnitteli 1870-luvulla arkkitehti Theodor Höijer. Pian sen viereen nousi useita rakennuksia, kuten Onni Törnqvistin suunnittelema vuonna 1894 valmistunut punatiilinen mielisairaalarakennus, joka sittemmin sai kutsumanimen "Kivelän kymppi".[1]
Toisessa rakennusvaiheessa 1930-luvun alussa, vuosina 1932 ja 1935 valmistuivat Gunnar Taucherin suunnittelemat ja edelleen käytössä olevat sisätautipaviljonki ja hallintorakennus. Ne sijoittuvat Töölön vuoden 1906 asemakaavan mukaisten katujen varsille ja muodostavat sairaala-alueen reunat.[1]
Kolmannessa vaiheessa valmistuivat vuonna 1961 Helsingin kaupungin keskusmielisairaala eli Hesperian sairaala sekä Töölön torneiksi nimitetyt henkilökunnan asuintalot Pohjoisen Hesperiankadun varteen vuosina 1954-1955. Nämä rakennukset valmistuivat Martta ja Ragnar Ypyän vuoden 1950 suunnittelukilpailutyön pohjalta. Vuonna 1985 Kivelän sisätautipaviljongin ja hallintorakennuksen väliin toteutettiin uusi sisäänkäyntiosa, jonka suunnittelivat Eva Paatela ja Jaakko Paatela. [1]
Oma kokonaisuutensa Kivelän sairaala-alueella on arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelema jo 1880-luvulla valmistunut työlaitos sivurakennuksineen.[1]
HUS:n myytyä Lapinlahden sairaalan Helsingille vuonna 1999 käynnistettiin Hesperian sairaalassa mittava peruskorjaus. Sen valmistuttua vuonna 2005 siirtyi psykiatrinen toiminta Lapinlahdesta entisen Hesperian sairaalan tiloihin. Samassa yhteydessä täsmennettiin Helsingin kaupungin ja Hyksin psykiatrisen hoidon työnjakoa. Kiinteistössä toimii Kivelän terveysasema sekä muita Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluita, kuten pitkä- ja lyhytaikaista hoivaa ja kuntoutusta sekä sairaanhoitoa ikäihmisille.[1]
Yliopistollinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kivelän sairaalaan perustettiin lääketieteellisen tiedekunnan aloitteesta III Sisätautien klinikka vuonna 1938. Lääketieteen opetusta jatkettiin sairaalassa myös sen jälkeen, kun Hyks oli aloittanut toimintansa vuonna 1958, aina vuoteen 1966 asti, jolloin III Sisätautien klinikka liitettiin Hyksiin, Meilahden sairaalaan. Hyksin Psykiatriakeskuksen perustamisen myötä vuonna 2005 myös psykiatrian opetus ja tutkimus siirtyivät Kivelä-Hesperian alueelle. [1]