Ragnar Ypyä
Ragnar Amandus Ypyä (20. toukokuuta 1900 Helsinki – 5. lokakuuta 1980 Tukholma) oli suomalainen arkkitehti. Hänen vaimonsa oli arkkitehti Martta Martikainen-Ypyä. Ypyät työskentelivät paljon yhdessä.
Kirjoitettuaan ylioppilaaksi vuonna 1920 Ypyä opiskeli Suomen Teknillisessä korkeakoulussa, josta valmistui arkkitehdiksi 1928. Opiskeluaikanaan Ypyä oli töissä Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa vuosina 1924-25 ja siirtyi sieltä 1926 puolustusministeriöön suunnittelutehtäviin ja Pioneerikouluun rakennusopin opettajaksi.[1]
Sisällysluettelo |
Virkamiehenä [muokkaa]
Ypyä valittiin Viipurin kaupunginarkkitehdiksi vuonna 1936, jossa virassa hän oli helmikuuhun 1940 asti. Hän oli lyhyen aikaa Rakennushallituksessa arkkitehtina, kunnes hänet nimitettiin yliarkkitehdiksi puolustusministeriön uudisrakennustoimistoon.
Ragnar Ypyä palasi Viipuriin kaupunginarkkitehdiksi vuosiksi 1942-44. Sodan jälkeen hän muutti Helsinkiin, jossa toimi yksityisarkkitehtina. Ypyä oli rakennusopin vt. professorina Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1949 vuoteen 1951.
Arkkitehtitoimisto [muokkaa]
Ypyä oli perustanut vaimonsa arkkitehti Martta Martikainen-Ypyän kanssa toimiston Viipuriin vuonna 1936, toimisto siirtyi Helsinkiin vuonna 1939.
Arkkitehtikilpailuja ja voittoja [muokkaa]
Ragnar Ypyä oli ollut Ruotsissa Hakon Ahlbergin toimistossa vuosina 1947-48. Hän osallistui muun muassa Tukholman keskusrautatieaseman laajennustöiden suunnitteluun sekä oli mukana suunnittelemassa kahta sairaalaa, toista Yhdysvaltoihin ja toista Venezuelaan. Ypyä osallistui useisiin arkkitehtikilpailuihin uransa aikana ja saavutti niissä hyviä sijoituksia. Yhdessä vaimonsa kanssa hän sai vuosien 1930 ja 1930 välillä 29 sijoitusta, joukossa oli muun muassa voitot Helsingin messuhallikilpailussa ja Turun vesitornikilpailussa. Vuonna 1951 Ypyä yhdessä puolisonsa sekä arkkitehti Veikko Malmion kanssa voitti Kööpenhaminan Glostrupin keskussairaalan kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun. Tästä voitosta lähtien Ypyä omistautui pelkästään suunnittelutyölle. Hänellä oli oma toimisto Kööpenhaminassa 1952-60.[1]
Töitä [muokkaa]
Puolustusministeriössä [muokkaa]
- kasarmirakennukset Lappeenrantaan, Kiviniemeen, Russaröhön ja Niikkanaan
- ruokalat Jaakkimaan ja Kiviniemeen
- lentokohehallit ja asuinrakennukset Kauhavalle ja Suur-Merijoelle
Viipurissa [muokkaa]
- Viipurin kauppa- ja merenkulkuopisto
- Viipurin siunauskappeli
- Harjulan vastaanottokoti Ronkaassa
- Asunto Oy Kullervonkatu 9
- ensi töikseen Viipurissa Ypyä saattoi loppuun Uno Ullbergin suunnitelmat Uuraan kansakoulusta ja Viipurin naistensairaalasta
Muita [muokkaa]
- Hotelli Pielishovi (Teräskulman talo), nykyään hotelli Karelia, Joensuu
- Helsingin Kivelän sairaalan uudelleenjärjestely
- Glostrupin keskussairaala, Kööpenhamina
- PYP:in koulutuskeskus Vuosaaressa
- Turun yliopistollinen keskussairaala
- asuin- ja liikerakennuksia, teollisuuslaitoksia (muun muassa Säteri), kouluja ja kirjastoja.
- Asuntoalueita Ruotsiin, muun muassa Jonköpingiin, Västeråsiin ja Arvikaan[1]
Ragnar Ypyä sai professorin arvonimen vuonna 1971.[1]
Lähteet [muokkaa]
- Turun yliopistollisen keskussairaalan U-sairaala Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- Säteri Oy:n tahdasalue Valkeakoskella Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c d Ragnar Ypyä (Arkkitehtiesittely) Suomen Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 1.5.2012.