Sebastian Gripenberg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee arkkitehtia ja senaattoria. Maanviljelystä kehittäneestä senaattorista kerrotaan artikkelissa Johan Ulrik Sebastian Gripenberg.
Arkkitehti, pankinjohtaja Sebastian Gripenberg.
Hatanpään kartano, Tampere
Arkkipiispan virka-asunto, jonka Gripenberg suunnitteli yhdessä Ludvig Isak Lindqvistin ja Jac. Ahrenbergin kanssa.

Odert Sebastian Gripenberg[1] (8. maaliskuuta 1850 Kurkijoki12. heinäkuuta 1925 Helsinki), vapaaherra, oli suomalainen arkkitehti, senaattori ja pankinjohtaja.[2]

Gripenberg sai ensin sotilassuvun perinteiden mukaisesti sotilaskoulutuksen ja suoritti myös sotilasinsinööriopintoja Pietarissa, mutta sotilasura ei kiinnostanut, ja hän opiskeli arkkitehdiksi aluksi Helsingin polyteknillisessä koulussa, myöhemmin Itävallassa. Hän toimi ensin yksityisarkkitehtina 1879–1908, mutta myöhemmin hänestä tuli yleisten rakennusten ylihallituksen pääjohtaja (1887–1904). Hän oli ajatusmaailmaltaan fennomaani ja suunnitteli arkkitehtina suomenkielistä kulttuuria edustavia rakennuksia, aluksi jopa maksutta. Senaattorinura jäi vain vuoden mittaiseksi, ja hän siirtyi loppu-uransa ajaksi pankkialalle Helsingin Suomalaisen Säästöpankin johtajaksi.

Gripenbergin vanhemmat olivat senaattori, vapaaherra Johan Ulrik Sebastian Gripenberg ja Maria Loviisa Örnberg. Hänen puolisonsa oli Hilma Johanna Lindfors. Hänen sisarensa oli tunnettu naisasianainen Alexandra Gripenberg. Gripenbergeillä oli kolme lasta, tanssitaiteilija Margarita Maria (Maggie) (1881[1]–1976), laivainsinööri Hans Henrik Sebastian (1882[1]–1966[3]) ja Aili Johanna Elisabet von Freymann (1885–1945[3]).

Suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gripenberg suunnitteli yli 60 rakennusta

Julkisia rakennuksia

Asuintaloja:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Finlands ridderskaps och adels kalender 1956, sivu 186
  2. Sirpa Haila: Gripenberg, Sebastian (1850–1925) (maksullinen artikkeli) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 18.7.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. a b Von Freymannin suvusta hieman
  4. Turun Piispankatu Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]