Maisemavalokuvaus

Syväri-järvi kuvattuna Nilsiän Tahkovuoren huipulta.

Snake River kuvattuna Grand Tetonin kansallispuistossa

Kaupunkimaisema Shinjukusta, Tokiosta.

Maisemavalokuvauksen kohteena voivat olla luonnonmaisemat, kaupunkimaisemat sekä maaseutumaisemat. Suomessa teollisuusmaisemat sekä makromaisemat luokitellaan harvoin kuuluviksi maisemavalokuvauksen aiheiksi. Suomalaisessa valokuvauskulttuurissa yleisintä maisemavalokuvausta on luonnonmaisemien kuvaus. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n järjestämässä Vuoden Luontokuva -kilpailussa suosittuna sarjana on 'Maisemat'.

1800–1900-lukujen vaihteessa maisemavalokuvauksella Suomessa oli tärkeä merkitys kansallisuusaatteen kuvittajana ja vahvistajana. Tuon ajan tunnettuja kuvaajia olivat I.K. Inha ja Daniel Nyblin. Kansallismaisemaksi Suomessa alettiin kutsua maisemamaalareiden ja -valokuvaajien tallentamia maisemia, joissa tiivistyivät suomalaisuuden tunnuskuvat.

Yhdysvaltalainen maisemakuvaaja Ansel Adams on tullut tunnetuksi kansainvälisesti erityisesti Yosemiten kansallispuistosta otetuista maisemakuvistaan.

Maisemakuvan erityismuoto on panoraamakuva.

Internetissä on lukuisia maisemavalokuvausta käsitteleviä sivustoja ja keskustelufoorumeita.

Kirjoja

• Pilvipoutaa, Matti A. Pitkänen, 1990, kuvia luonnonmaisemista eri puolilta Suomea.

Katso myös

• Ilmavalokuvaus
• Luontokuva-lehti
• Luontovalokuvaus
• Maisema
• Maisemamaalaus
• Panoraamakuva
• Tapio Heikkilä, kulttuurimaiseman kuvaaja
• Valokuvaus Suomessa
• Vedenalainen valokuvaus
• Matti A. Pitkänen, tunnettu suomalaisen maiseman kuvaaja

Aiheesta muualla

• Vuoden Luontokuva
• Suomen Luonto -lehden kysely Suomen kauneimmasta maisemasta