Pirkko Soininen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pirkko Soininen
Henkilötiedot
Syntynyt1969
Lahti
Kirjailija
Tuotannon kielisuomi
Esikoisteos Murretut päivät (runokokelma, 2013)
Nainen parvekkeella (romaani, 2016)
Palkinnot

Runo-Kaarina-palkinto (2013)

Aiheesta muualla
Kotisivut
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Pirkko Soininen (s. 1969 Lahti[1]) on suomalainen kirjailija ja vapaa toimittaja, joka on kirjoittanut sekä runoutta että proosaa. Hän sai esikoisrunoteoksestaan Murretut päivät (2013) Runo-Kaarina-palkinnon. Sen jälkeen hän on kirjoittanut Eppu Nuotion kanssa kolmiosaisen taidemaailmaan sijoittuvan rikosromaanin sekä neljä elämäkertaromaania suomalaisista naistaitelijoista ja -kirjailijoista.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soininen opiskeli Turun yliopistosta, mistä hän valmistui maisteriksi yleisestä kirjallisuustieteestä. Hän on opiskellut lisäksi luovaa kirjoittamista Oriveden vapaassa kirjoittajakoulussa ja Kriittisessä korkeakoulussa.[1]

Soinisen esikoisteos oli runokokoelma Murretut päivät, josta hän voitti 2013 esikoisrunoilijoille tarkoitetun Runo-Kaarina-palkinnon.[2] Soinisen toinen runokokoelma Avataan siiven alta ilmestyi 2016.[3]

Soinisen ja Eppu Nuotion yhdessä kirjoittama rikosromaani Nainen parvekkeella julkaistiin 2016. Nuotio oli ottanut Soiniseen yhteyttä tämän Tuulen naapurina -blogin kautta, kun hän tarvitsi kuvailua Turusta romaaniinsa Mutta minä rakastan sinua. He alkoivat kävellä yhdessä, ja Soininen ehdotti yhteisen kirjan tekemistä.[4] Romaanin päähenkilö on dokumentaristi Salome Virta, joka alkaa etsiä Albert Edelfeltin teoksen Nainen parvekkeella sijaintipaikkaa.[5] Soininen ja Nuotio kirjoittivat lopulta taidedekkarisarjasta kolmiosaisen.[3] Sakset tyynyn alla (2018) liittyy Frederick William Elwellin maalaukseen[6] ja Punainen vaate (2019) Elin Danielson-Gambogin omakuvaan.[7]

Soinisen oma ensimmäinen proosateos on vuonna 2018 julkaistu Ellen, joka kertoo taidemaalari Ellen Thesleffistä. Se on päiväkirjamuotoon kirjoitettu elämäkertaromaani, joka sijoittuu Thesleffin Firenzen-aikaan.[8] Soininen kirjoitti Ellenin jälkeen elämäkertaromaanit Wivi Lönnistä, Maila Pylkkösestä ja Signe Branderista.[9] Valosta rakentuvat huoneet (2021) kertoo arkkitehti Lönnin taistelusta aikansa sukupuoliroolien ja suvun paineiden keskellä.[10] Kipulintu (2023) puolestaan on romaani runoilija Maila Pylkkösen traagisesta elämästä. Sen kehyskertomus sijoittuu Nikkilän mielisairaalaan.[11] Samassa paikassa myös valokuvaaja Signe Brander muistelee elämäänsä romaanissa Signe (2024).[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kirjailija Pirkko Soininen Pirkko Soininen. Viitattu 25.2.2024.
  2. Runo-Kaarinan voitto Turkuun TS.fi. 4.10.2013. Turun Sanomat Oy. Viitattu 25.2.2024.
  3. a b Pirkko Soininen WSOY. Viitattu 25.2.2024.
  4. Miia Vatka: Eppu Nuotio ja Pirkko Soininen kirjoittivat yhdessä dekkarin: ei kissatappelua Iltalehti.fi. 15.3.2016. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 25.2.2024.
  5. Kaisa Viljanen: Dekkari vie suomalaisen taidehistorian paraatipaikoille ja Edelfeltin maalauksen jäljille HS.fi. 15.3.2016. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 25.2.2024.
  6. Sakset tyynyn alla Bazar Kustannus. Viitattu 25.2.2024.
  7. Punainen vaate Bazar Kustannus. Viitattu 25.2.2024.
  8. Mervi Kantokorpi: Ellen Thesleffin kuvitteellisessa Firenzen-päiväkirjassa taidemaalari nauttii kosmopoliittien keitaasta – Pirkko Soinisen teos on jo toinen Thesleff-aiheinen romaani tänä talvena HS.fi. 12.2.2018. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 25.2.2024.
  9. a b Helena Ruuska: Kuvia Helsingistä – mutta ei koskaan äidistä HS.fi. 2.2.2024. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 25.2.2024.
  10. Leena Horsma-aho: 23.12.2021 Pirkko Soininen: Valosta rakentuvat huoneet 23.12.2021. Tampereen korkeakouluyhteisö. Viitattu 25.2.2024.
  11. Siru Kainulainen: Runoilija Maila Pylkkösen elämä paljastuu traagiseksi, mutta taitava romaani keskittyy kieleen – Pirkko Soininen kirjoittaa fiktiota todellisista historian henkilöistä TS.fi. 8.4.2023. Turun Sanomat Oy. Viitattu 25.2.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]