Wivi Lönn

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Olivia Mathilda Wivi Lönn
Wivi Lönn.jpg
Syntynyt 20. toukokuuta 1872
Tampere
Kuollut 27. joulukuuta 1966 (94 vuotta)
Helsinki
Ammatti arkkitehti
Vanhemmat Mathilda Lönn, panimomestari Emanuel Wilhelm Lönn
Säästöpankkirakennus Oulussa

Olivia Mathilda "Wivi" Lönn (20. toukokuuta 1872 Tampere27. joulukuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja Suomen ensimmäinen naisarkkitehti, joka perusti oman toimiston. Huomattava osa hänen tuotannostaan käsittää koulurakennuksia ympäri Suomea. Wivi Lönn opiskeli Polyteknillisen opiston arkkitehtuurin linjalla ja valmistui vuonna 1896.[1]

Työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wivi Lönnin työura jakaantuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen aikana (alkaen vuodesta 1898) hän työskenteli kotikaupungissaan Tampereella opettajiensa Tarjanteen ja Nyströmin arkkitehtitoimistoissa. Työskennellessään Tarjanteen toimistossa hän osallistui Kansallisteatterin piirtämiseen. Wivin opiskelutoveripiirin jäsenistä useampi työskenteli Nyströmin toimistossa. Yksi heistä oli Armas Lindgren, jonka kanssa hän suunnitteli useita rakennuksia. Vuosisadan vaihteessa Lönn perusti oman arkkitehtitoimiston. 1900-luvun alussa Tampereella asuessaan Lönn voitti suuren osan arkkitehtuurikutsukilpailuista.[2]

Wivi Lönnin veli Wille Lönn houkutteli sisarensa muuttamaan Jyväskylään. Hän asettui asumaan Älylässä (nyk. Jyväskylän Mattilanpellon kaupunginosassa) sijaitsevaan itse piirtämäänsä asuintaloon vuonna 1911. Jyväskylässä asuessaan hän suunnitteli lähes 20 muuta asuinalueensa rakennusta. Tämä toinen työskentelyvaihe päättyi, kun Lönn vuonna 1918 muutti ensin Helsingin maalaiskuntaan kuuluneeseen, vuodesta 1922 itsenäiseen huvilakaupunkiin Kulosaareen.

Kolmannen, Helsingin vaiheen aikana hän keskittyi lähinnä suurten tilaustöiden suunnitteluun. Säynätsaloon valmistui tänä aikana useita rakennuksia, joiden lisäksi hän piirsi sinne omakotitaloalueen asemakaavan. Lönn lopetti arkkitehdin työt lähes kokonaan 1930-luvun alussa, kun rakennustyyli vaihtui 1920-luvun klassismista funktionalismiin.[3]

Wivi Lönn on haudattu kotikaupunkiinsa Tampereen Kalevankankaalle. Jyväskylässä on hänen mukaansa nimetty Wivi Lönnin katu.[4]

Omia töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vuotta 1910[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityiskohta Turun Ruotsalaisesta yhteiskoulusta

1910-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun vapaaopisto, entinen yhteiskoulu.
  • Korporaatio Sakala, Tartto, Viro (1910)
  • Kirkkokatu 10, ent. Oulun aluesäästöpankki, Oulu (1911)
  • Säästöpankin talo, Tampere (1911)
  • Tampereen kauppaoppilaitos, Tampere (1911)
  • Tampellan isännöitsijän asunto, Tampere (1912)
  • Yhteislyseo, Rauma (1912)
  • Joensuun vapaaopisto, entinen Joensuun yhteiskoulu, Joensuu (1912)
  • Kaupungin kansakoulu, nykyinen Puistokoulu, Jyväskylä (1912)
  • Estonia-teatteri Tallinnassa (1913) yhdessä Armas Lindgrenin kanssa
  • Yhteiskoulu, Rovaniemi (1914)
  • Vanha kaupunginkirjasto (v. 1851 rakennetun viljamakasiinin muutostyö), nyk. Jyväskylän yliopiston hallintorakennus Rehtoraatti, Jyväskylä (1916)
  • Huvilatie 3, entinen Konsuli Friisin talo, Hanko (1917)
  • Keski-Pohjanmaan kansanopisto, päärakennus, Haapavesi (1917)
  • Kansakoulu, Savonlinna (1917)

1920–1940-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi ylioppilastalo, Helsinki (Armas Lindgren ja Wivi Lönn)
  • Villa von Konov, Kulosaari, ensin Helsingin maalaiskunta, vuodesta 1922 Kulosaaren huvilakaupunki – nyk. Helsinki (1920)
  • Verkatehtaan rakennuksia, Tampere (1921–23) (osa purettu)
  • Yhteiskoulu, Rovaniemi (1922)
  • Lastentalo, Hyvinkää (1923)
  • Kansakoulu, Savonlinna (1926)
  • NNKY:n talo (Hospitz), Savonlinna (1930)
  • Observatorio, Nurmijärvi (1940–41)
  • Tähtelän observatorio, Sodankylä (1945)

Yhteisiä töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suominen-Kokkonen, Renja (1992) Arkkitehtinaiset - koulutus, ammatti ja naisen paikka. Teoksessa Pekka Korvenmaa (toim.) Arkkitehdin työ. Suomen Arkkitehtiliitto 1892-1992. ISBN: 951-682-227-4
  2. Suominen-Kokkonen, Renja (1992) Arkkitehtinaiset - koulutus, ammatti ja naisen paikka. Teoksessa Pekka Korvenmaa (toim.) Arkkitehdin työ. Suomen Arkkitehtiliitto 1892-1992. ISBN: 951-682-227-4
  3. Koskesta voimaa -verkkojulkaisu – Wivi Lönn (1872-1966)
  4. Postinumerohaun tulos (Hakusana: Wivi Lönnin katu) Posti. Viitattu 27.4.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wivi Lönn.