Valotusaika

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valotusajan säätökiekko perinteisessä filmikamerassa.
Animoitu kuva, joka näyttää valotusajan ja -aukon vaikutuksen liikkuvassa kohteessa ja syvyysterävyydessä.

Valotusaika (myös suljinaika, engl. shutter speed) tarkoittaa valokuvauksessa aikaa, jonka kameran suljin on auki valotuksen aikana. Yleensä valotusaika ilmoitetaan sekunnin murto-osina, kuten 1/250 s, joka voidaan merkitä myös 250.

Mitä vähemmän kuvauskohteessa on valoa, sitä pidempi pitää valotusajan olla, jotta valoherkälle kuvakennolle tai filmille lankeaa riittävästi valoa. Pidempi valotusaika vaatii vakaampaa kuvausotetta tai jalustan käyttöä, jotta vältetään heilahtamisesta johtuva kuvan epäterävyys.

Nykyään valotusaikojen geometrinen sarja on vakiintunut seuraavaksi:

  • 1/4000 s = 0,244 ms
  • 1/2000 s = 0,488 ms
  • 1/1000 s = 0,977 ms
  • 1/500 s = 1,95 ms
  • 1/250 s = 3,9 ms
  • 1/125 s = 7,8 ms
  • 1/60 s = 15,6 ms
  • 1/30 s = 31,25 ms
  • 1/15 s = 62,5 ms
  • 1/8 s = 125 ms
  • 1/4 s = 250 ms
  • 1/2 s = 500 ms
  • 1 s = 1000 ms
  • B — Suljin on auki niin kauan kuin laukaisinta pidetään pohjassa (Bulb)
  • T — Suljin sulkeutuu vasta kun laukaisinta painetaan uudestaan (Time)
  • X — Salaman synkronointia varten tarvittava asetus

Jokainen askel sarjassa puolittaa tai kaksinkertaistaa filmille tai kennolle pääsevän valon määrän. Koska myös objektiivin himmenninaukko muuttuu vastaavassa sarjassa, voidaan sama valotus saavuttaa usealla valotusajan ja himmenninaukon yhdistelmällä ja samalla filmi- tai kennoherkkyydellä. Esimerkiksi 1/125 ja f:8 tuottaa saman valotuksen kuin 1/250 ja f:5,6, kun filmin tai kennon herkkyys pysyy samana.