Riitta Konttinen
Kirsti Paula Riitta Konttinen (o.s. Kalliomaa, s. 12. maaliskuuta 1946 Hämeenlinna)[1] on Helsingin yliopiston taidehistorian professori emerita ja tietokirjailija.
Hän on tehnyt pitkällä urallaan merkittävää työtä nostaen esille unohdettuja mutta uraauurtaneita naistaiteilijoita. Esimerkiksi teoksessaan Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa (2017) hän esittelee konkreettisesti 136 merkittävää naistaiteilijaa, joista on kirjoitettu taidehistoriassa varsin vähän.
"Riitta Konttisen elämäntyö naistaiteilijoiden tutkijana on pioneerityötä, jonka merkitys on suuri suomalaisessa taidehistoriankirjoituksessa" kirjoittaa Kritiikin uutisissa taidehistorioitsija, taidekriitikko ja Vaasan kaupungin museoiden näyttelypäällikkö Maaria Salo[2].
Konttinen on saanut uransa aikana lukuisia palkintoja[3][1], ja vuonna 2008 hänelle myönnettiin elämäntyöstään Lauri Jäntin säätiön 30 000 euron suuruinen kunniapalkinto.[4] Kerran viidessä vuodessa jaettava palkinto myönnettiin työstä taidehistorian tutkijana, tietokirjailijana ja tieteen kansantajuistajana.[5] Lisäksi Konttisen teos Elämänvirrassa: Alvar ja Ragni Cawén (2015) oli ehdolla vuoden 2015 Vuoden tiedekirja -palkinnon saajaksi.[6]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Konttinen valmistui ylioppilaaksi 1967, filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistossa 1975 ja lisensiaatiksi 1985. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1991 Helsingin yliopistossa.[7]
Naistutkimus alkoi Suomessa vasta 1980-luvun puolivälissä, jolloin myös Helsingin yliopiston taidehistorian laitokselle perustettiin tutkimusryhmä Nainen, taide, historia. Taidehistorioitsija Konttinen liittyi mukaan ryhmään ja ryhtyi tutkimaan 1880-luvun suomalaisia naistaiteilijoita, koska kukaan muu ei ollut kirjoittanut heistä kirjaa. Hän löysi lukuisan määrän taidetta luovia naisia ja valitsi heistä viisi aiheeksi väitöskirjaansa Totuus enemmän kuin kauneus – naistaiteilija, realismi ja naturalismi 1880-luvulla (1991). Suomen Akatemian tutkijanakin hän keskittyi erityisesti 1800-luvun naistaiteilijoihin.[8]
Konttinen on toiminut Suomen taideakatemian amanuenssina, Suomen Akatemian tutkijana 1987-1992, vanhempana tutkijana 1994-1996 ja akatemiatutkijana 2001. Lisäksi hän on työskennellyt Helsingin ja Oulun yliopistojen dosenttina sekä Helsingin yliopiston professorina 2003–2009.[1][9]
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1989 (teoksesta Suomalaisia naistaiteilijoita 1880-luvulta)
- Vuoden Aino -tunnus 1997 (Järvenpään liike- ja virkanaisten jakama tunnustuspalkinto)
- Valtion tiedonjulkistamispalkinto 2002 (teoksesta Sammontakojat)
- Eliel Aspelinin -palkinto vuoden 2001 parhaasta taidekirjasta, teoksesta Sammontakojat
- Suomen Tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinto 2003
- Tieto-Finlandia-ehdokkuus 1996 teoksella Boheemielämä: Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie[10]
- Lauri Jäntin säätiön kunniapalkinto 2008 kirjallisesta työstä maalaustaiteen hyväksi.
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Louis Sparren Suomea, (näyttelyjulkaisu) Suomen taideakatemia 1980
- Nainen, taide, historia, (toimittanut) Taidehistorian seura 1987
- Suomalaisia naistaiteilijoita 1880-luvulta, Otava 1988
- Eva Cederström. Taiteilijan henkilökuva, Otava 1989
- Suomen marsalkan ratsastajapatsas, Suomen marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö 1989
- Totuus enemmän kuin kauneus. Naistaiteilija, realismi ja naturalismi 1880-luvulla, (väitöskirja) Otava 1991
- Taiteilijapareja, Otava 1991
- Mannerheim-muotokuvia, (näyttelyjulkaisu) Mikkelin taidemuseo 1992
- Fanny Churberg, Otava 1994
- Taiteilijasisaria, (näyttelyjulkaisu, yhdessä Anna-Maria von Bonsdorffin kanssa) Järvenpään kaupunki 1994
- Elin Danielson-Gambogi, (yhdessä Ulla Savojärven kanssa) Otava 1995
- Boheemielämä. Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie, Otava 1996
- Helena Westermarck 1857–1938, Turun taidemuseo 1996
- Eero Järnefelt, (yhdessä Leena Lindqvistin kanssa) Järvenpään kaupunki 1997
- Treffpunkt Paris. Naistaiteilijoita Schleswig-Holsteinista ja Suomesta, (yhdessä Ulrike Wolff-Thomsenin kanssa) 1997
- Maria Wiik, Otava 2000
- Taiteen sanakirja, (yhdessä Liisa Laajoen kanssa) Otava 2000
- Sammon takojat: Nuoren Suomen taiteilijat ja suomalaisuuden kuvat. Helsingissä: Otava, 2001. ISBN 951-1-16075-3.
- Anna Sahlstén 1859–1931, (näyttelyjulkaisu) Iisalmen kaupunki 2001
- Oma tie. Helene Schjerfbeckin elämä, Otava 2004
- Dora Wahlroos. Taiteilijatarina, (näyttelyjulkaisu) Otava 2008
- Naistaiteilijat Suomessa. Keskiajalta modernismin murrokseen, Tammi 2008
- Alvar & Ragni Cawén, Didrichsen 2009
- Naiset taiteen rajoilla. Naistaiteilijoita Suomessa 1800-luvulla, Tammi 2010
- Modernistipareja, Otava 2010
- Fanny Churberg. Uudistettu laitos, Otava, 2012. 199 s. ISBN 978-951-1-26111-7
- Onnellista asua maalla - Tuusulanjärven taiteilijayhteisö, Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2013. ISBN 978-952-234-170-9
- Taiteilijatoveruutta. Helene Schjerfbeck, Ada Thilén, Helena Westermarck ja Maria Wiik. Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-213-3.
- Elämänvirrassa: Alvar ja Ragni Cawén. Helsinki: Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-301-7.
- Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa. Siltala, 2017. ISBN 978-952-234-388-8.
- Modernistit. Suomalaisia taiteilijapareja. (Teoksen Modernistipareja uusi laitos.) Otava 2018. ISBN 978-951-1-33184-1.
- Aino Sibelius. Siltala, 2019. ISBN 978-952-234-602-5.
- Tarinankertoja: Anni Swanin elämä. Helsinki: Siltala, 2022. ISBN 978-952-388-025-2.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2009, s. 434–435. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1.
- ↑ Maaria Salo: Toinen sukupuoli Kritiikin Uutiset. 21.4.2017.
- ↑ Riitta Konttinen Otava.
- ↑ 1 Lauri Jäntin säätiön kunniapalkinto professori Riitta Konttiselle Yle Uutiset. Viitattu 5.6.2017.
- ↑ Marja-Terttu Kivirinta: Taidehistorioitsija Riitta Konttinen palkittiin elämäntyöstä. Helsingin Sanomat, 3.10.2008, s. C1. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Lakkala, Aletta: Veli-Pekka Lehtolan ”Saamelaiskiista” ehdolla Vuoden tiedekirjaksi Yle Uutiset. 12.2.2016. Viitattu 19.2.2016.
- ↑ Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2007, s. 412. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951-1-20606-4.
- ↑ Uimonen, Anu: Suuri taiteilija on miehinen myytti (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 12.3.1996. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö. Viitattu 18.11.2021.
- ↑ Suomen taidehistoria : runkomoniste kevät 2012, s. 5. Helsingin yliopisto, 2012. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 15.2.2022).
- ↑ Tietokirjallisuuden Finlandia: Aiemmat voittajat Kirjasäätiö. Viitattu 1.6.2023.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kortelainen, Anna & Suominen-Kokkonen, Renja & Tihinen, Juha-Heikki (toim.): Keskellä marginaalia : Riitta Konttisen juhlakirja. Helsinki: Taidehistorian seura, 2006. ISBN 952-5533-05-0.
| ||||||||||||||
