Södertälje

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Södertälje
Södertäljen keskustaa Saltsjöbronin sillalta kuvattuna.
Södertäljen keskustaa Saltsjöbronin sillalta kuvattuna.

Södertälje

Koordinaatit: 59°11′N, 17°38′EKoordinaatit: 59°11′N, 17°38′E

Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Södermanland
Kunta Södertäljen kunta
Pinta-ala
 – Maa 25,84 km²
Väkiluku 64 619
 – Tiheys 2 500,7 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]

Södertälje on entinen kaupunki ja Södertäljen kunnan keskustaajama. 1970-luvun kuntauudistukseen asti kaupunkina ollut Södertälje sijaitsee Ruotsissa Tukholman läänin eteläosassä. Kaupunki kuuluu Södermanlandin historialliseen maakuntaan. Södertäljessä on 60 279 asukasta ja se on maakuntansa toiseksi suurin ja koko Ruotsin 15. suurin taajama.[2] Kaupungista luoteeseen päin sijaitsee Strängnäs, koilliseen Tukholma, kaakkoon Nynäshamn ja lounaaseen Nyköping. Södertäljen kanava yhdistää Mälarenin Itämereen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Södertäljen historia

Södertälje mainitaan hiustoriallissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1070. Tuolloin Adam Bremeniläinen nimeää paikan kuvauksessaan tiestä Skaran ja Birkan välillä teoksessaan Gesta Hammaburgensis Ecclesiae pontificum. Alue oli kuitenkin asutettu jo paljon aikaisemmin. Ensimmäisten ihmisten arvellaan tulleen seudulle kivikaudella noin 4 000 vuotta eaa. Maanviljelyskulttuuri oli todennäköisesti saavuttanut alueen noin vuonna 3 000 eaa., jolloin kiinteä asutus oli syntynyt. Yhdyskunta kasvoi 600-luvulla, jolloin maankohoaminen oli tehnyt kulkureitin Mälarenin ja Itämeren välillä käyttökelvottomaksi, mutta alue oli silti nopein reitti Mälarenille.

Kaupunginoikeudet Tälje sai mahdollisesti vuonna 1370 ja Norrtäljen perustamisen jälkeen (1622) alettiin käyttää nimeä Södertälje. Kaarle (kuninkaana Kaarle IX) sijoitti aktiivisesti kauppa- ja merenkulkukaupunkiin ollessaan Södermanlandin herttuana. Tällöin rakentaminen kaupungissa lisääntyi ja esimerkiksi Södertäljen raatihuone on vuodelta 1735. Lisäksi kaupungin eteläpuolelle rakennettiin satama. Teollisuutta kaupunkiin alkoi syntyä 1740-luvulla.

1800-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Södertäljellä oli jo satama, mutta 1800-luvulla se sai mahdollisuuden ottaa vastaan suurempia laivoja. Södertäljen kanava vihittiin käyttöön 1819 yhteensä 13 vuoden rakentamisen jälkeen. Vuonna 1860 avattiin rautatie Södertäljen ja Tukholman välille ja kaksi vuotta myöhemmin Västra stambanan -rautatie, joka yhdistää Södertäljen Göteborgiin. Kaupunki tuli tunnetuksi myös kylpyläalueena.

1900−1945[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosisadan vaihteessa Södertäljen väkiluku oli noussut 8 000 asukkaaseen. Vuosisdan vaihteen molemmin puolin kaupunkiin perustettiin suuria tehtaita: Svenska Centrifug AB (1896), AB Södertelge Verkstäder (1897), Baltic (1906), Aktiebolaget Astra Apotekarnes Kemiska Fabriker (Astra) (1913), Tobaksmonopolet (1915) ja Wedaverken (1917). Ehkä kaikkein mielenkiintoisin oli VABIS eli Vagnfabriks-Aktiebolaget i Södertelge (1891), joka vuonna 1911 yhdistettiin skoonelaisen Scanian kanssa. Nimeksi tuli Scania-Vabis, mutta nykyisin yhtiö käyttää vain nimeä Scania.

Vuodesta 1945[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1950-luvulla Södertäljen keskustan tilannetta pidettiin huonona. Kaupunki kasvoi ja uudenaikaisia kerrostaloja rakennettiin reuna-alueille, mutta kaupungin keskustaa hallitsivat pienet puutalot. Kaupungin johto päätti toteuttaa kaupunkiuudistuksen, jossa nykyistä kävelykatua (Storgatanin autoton alue) ympäröivät korttelit purettiin. Osa rakennuksista siirrettiin Torekällbergetin museoon, joka tuolloin sijaitsi kaupungin ulkopuolella. Purkamiset ja uudisrakentaminen vaikuttivat eniten Nygatanin, Storgatanin ja Köpmangatanin alueeseen. Monet 1700- ja 1800-lukujen aikaisista rakennuksista Olof Palmen aukion, Marenplanin, Saltsjötorgetin ja Stortorgetin tienoilla kuitenkin säilytettiin.

Vuonna 1960 Södertälje oli vielä melko pieni kaupunki, jossa oli enimmäkseen homogeeninen 33 000 asukkaan väestö. 1960-luvulla kaupungin väestö kuitenkin muuttui radikaalisti. Korkeasuhdanne ja rakennemuutos johtivat kasvuvaiheeseen, jolloin suuret yhtiöt Scania-Vabis ja Astra kaipasivat lisää työntekijöitä. Työvoimaa rekrytoitiin aluksi rakennemuutoksen kaltoin kohtelemasta Norlannista. Kun se ei riittänyt, työvoimaat alettiin rekrytoida muuttamaan Södertäljeen myös muista maista. Pääosa muuttaneista työntekijöistä tuli Suomesta, mutta myös Kreikasta, Italiasta ja Jugoslaviasta. Muutto Suomesta lakkasi 1970-luvulla.

Södertäljen suomalainen ystävyyskaupunki on Forssa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Södertäljen taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi Asukkaita
1960
  
33 721
1965
  
44 362
1970
  
57 494
1975
  
58 408
1980
  
58 711
1990
  
58 097
1995
  
57 327
2000
  
59 342
2005
  
60 279
2010
  
64 619
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[3]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hovsjö
  • Saltskog
  • Mariekäll
  • Västergård
  • Blombacka
  • Geneta
  • Ronna
  • Lina Hage
  • Bårsta
  • Brunnsäng
  • Ritorp
  • Viksberg
  • Grusåsen
  • Rosenlund
  • Fornhöjden
  • Pershagen
  • Enhörna

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Södertäljen kaksi suurinta yritystä ovat vuonna 1891 perustettu kuorma-autovalmistaja Scania sekä vuonna 1913 perustettu lääkekonserni Astra, myöhemmin AstraZeneca.

Harrastusmahdollisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa on useita urheilumahdollisuuksia. Paikallisia seuroja ovat jalkapalloseurat Assyriska FF sekä Syrianska FC, jääkiekkoseura Södertälje SK, ja Södertälje BBK -koripalloseura, jonka miesjoukkue kantaa nimeä Södertälje Kings ja naisjoukkue nimeä Telge Energi.

Tunnettuja ihmisiä Södertäljestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tennispelaaja Björn Borg, jääkiekkoilija Anders Eldebrink, yleisurheilija Malin Ewerlöf Krepp, näyttelijä Peter Haber

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Södertälje.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  2. Tätorternas landareal, folkmängd och invånare 2000 och 2005 (606 kB) Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.4.2010. (ruotsiksi)
  3. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Södertälje