Björn Borg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee tennispelaajaa. Uimarista kertoo artikkeli Björn Borg (uimari), ufotutkijasta artikkeli Björn Borg (ufotutkija).
Björn Borg ottelussa 1990-luvulla.

Björn Rune Borg Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys? (s. 6. kesäkuuta 1956 Södertälje, Ruotsi) on entinen ruotsalainen tennispelaaja, jota pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaista pelaajista lajin historiassa.

Suhteellisen lyhyen uransa (1974–1980) aikana Borg voitti yhteensä 11 Grand Slam -turnausta – Wimbledonin tennisturnauksen viidesti ja Ranskan avoimet kuusi kertaa. Yhdysvaltain avointen voitto Borgilta jäi saavuttamatta, vaikka hän eteni turnauksen loppuotteluun neljä kertaa. Australian avoimeen turnaukseen Borg osallistui ainoastaan kerran vuonna 1974, jolloin hän hävisi kolmannella kierroksella. Hän on International Tennis Federationin maailmanmestari vuosilta 1978–1980.

Lujasta fysiikastaan ja hyvistä hermoistaan tunnettu Borg sai muun muassa sellaisen lempinimen kuin ”Jäävuori”.[1] Hänen tunnusmerkeikseen muodostuivat otsanauhalla järjestyksessä pidetty pitkä tukka ja 6–0-voitot. Borgilla oli merkittävä osuus tenniksen lyöntitekniikan kehityksessä.

Urheilu-uransa jälkeen Borg on pyrkinyt luomaan uraa muun muassa vaatetusalalla.

Grand Slam -finaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

11 voittoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Turnaus Vastustaja loppuottelussa Tulos
1974 Ranskan avoimet Espanjan vuosina 1945–1977 käytössä ollut lippu. Manuel Orantes 2–6, 6–7, 6–0, 6–1, 6–1
1975 Ranskan avoimet Argentiinan lippu Guillermo Vilas 6–2, 6–3, 6–4
1976 Wimbledon Romanian vuosina 1965–1989 käytössä ollut lippu. Ilie Năstase 6–4, 6–2, 9–7
1977 Wimbledon Yhdysvaltain lippu Jimmy Connors 3–6, 6–2, 6–1, 5–7, 6–4
1978 Ranskan avoimet Argentiinan lippu Guillermo Vilas 6–1, 6–1, 6–3
1978 Wimbledon Yhdysvaltain lippu Jimmy Connors 6–2, 6–2, 6–3
1979 Ranskan avoimet Paraguayn lippu Víctor Pecci 6–3, 6–1, 6–7, 6–4
1979 Wimbledon Yhdysvaltain lippu Roscoe Tanner 6–7, 6–1, 3–6, 6–3, 6–4
1980 Ranskan avoimet Yhdysvaltain lippu Vitas Gerulaitis 6–4, 6–1, 6–2
1980 Wimbledon Yhdysvaltain lippu John McEnroe 1–6, 7–5, 6–3, 6–7, 8–6
1981 Ranskan avoimet Tšekkoslovakian lippu Ivan Lendl 6–1, 4–6, 6–2, 3–6, 6–1

Viisi finaalitappiota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Turnaus Vastustaja loppuottelussa Tulos
1976 Yhdysvaltain avoimet Yhdysvaltain lippu Jimmy Connors 6–4, 3–6, 7–6, 6–4
1978 Yhdysvaltain avoimet Yhdysvaltain lippu Jimmy Connors 6–4, 6–2, 6–2
1980 Yhdysvaltain avoimet Yhdysvaltain lippu John McEnroe 7–6, 6–1, 6–7, 5–7, 6–4
1981 Wimbledon Yhdysvaltain lippu John McEnroe 4–6, 7–6, 7–6, 6–4
1981 Yhdysvaltain avoimet Yhdysvaltain lippu John McEnroe 4–6, 6–2, 6–4, 6–3

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Annika Sörenstam - Björn Borgin perillinen golfpiste.com. Viitattu 3.1.2013.


ATP | Tenniksen maailmanlistan ykköspelaajat
Andre Agassi | Boris Becker | Björn Borg | Jimmy Connors | Jim Courier | Novak Đoković | Stefan Edberg | Roger Federer | Juan Carlos Ferrero | Lleyton Hewitt | Jevgeni Kafelnikov | Gustavo Kuerten | Ivan Lendl | John McEnroe | Carlos Moyà | Thomas Muster | Rafael Nadal | Ilie Năstase | John Newcombe | Patrick Rafter | Marcelo Ríos | Andy Roddick | Marat Safin | Pete Sampras | Mats Wilander