Jim Courier

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jim Courier

Jim Courier (s. 17. elokuuta 1970) on yhdysvaltalainen entinen tennispelaaja. Hän voitti urallaan neljästi Grand Slam -turnauksen kaksinpelin: Ranskan avoimet kahdesti ja Australian avoimet samoin kahdesti.

Courier aloitti ammattilaisuransa vuonna 1988 ja teki läpimurtonsa Grand Slam -tasolla vuonna 1991, jolloin hän voitti maanmiehensä Andre Agassin viisi erää kestäneessä Ranskan avointen loppuottelussa. Hän selviytyi samana vuonna myös Yhdysvaltain avointen loppuotteluun, jossa kuitenkin hävisi Stefan Edbergille.

Vuonna 1992 Courierilla oli 25 ottelun mittainen voittoputki ja hän voitti vuoden kaksi ensimmäistä Grand Slam -turnausta, Australian avoimet ja Ranskan avoimet. Saman vuoden helmikuussa hänestä tuli kautta aikojen kymmenes ATP-maailmanlistan kärkeen noussut pelaaja. Hän päätti kauden maailmanlistan kärjessä ja oli myös osa Davis Cupin voittanutta Yhdysvaltain joukkuetta.

Vuonna 1993 Courier uusi Australian avointen voittonsa. Hän pääsi samana vuonna kolmannen kerran peräkkäin Ranskan avointen loppuotteluun, jossa hävisi Sergi Brugueralle, ja uransa ainoan kerran Wimbledonin loppuotteluun, jonka hävisi maanmiehelleen Pete Samprasille.

Courier oli mukana voittamassa Davis Cupia myös vuonna 1995.

Courier voitti urallaan yhteensä 23 kaksinpeli- ja 6 nelinpeliturnausta. Hän oli maailmanlistan kärjessä vuosina 1992 ja 1993 yhteensä 58 viikkoa. Hän on International Tennis Federationin maailmanmestari vuodelta 1992.

Courier lopetti ammattilaisuransa vuonna 2000. Hänet valittiin tenniksen kansainväliseen Hall of Fameen (International Tennis Hall of Fame) vuonna 2005.

Pelaajauransa jälkeen Courier on toiminut muun muassa USA Networkin ja NBC Sportsin tenniskommentaattorina.

Grand Slam -loppuottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljä voittoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Turnaus Vastustaja loppuottelussa Tulos
1991 Ranskan avoimet Yhdysvaltain lippu Andre Agassi 3–6, 6–4, 2–6, 6–1, 6–4
1992 Australian avoimet Ruotsin lippu Stefan Edberg 6–3, 3–6, 6–4, 6–2
1992 Ranskan avoimet Tšekkoslovakian lippu Petr Korda 7–5, 6–2, 6–1
1993 Australian avoimet Ruotsin lippu Stefan Edberg 6–2, 6–1, 2–6, 7–5

Kolme tappiota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Turnaus Vastustaja loppuottelussa Tulos
1991 Yhdysvaltain avoimet Ruotsin lippu Stefan Edberg 6–2, 6–4, 6–0
1993 Ranskan avoimet Espanjan lippu Sergi Bruguera 6–4, 2–6, 6–2, 3–6, 6–3
1993 Wimbledon Yhdysvaltain lippu Pete Sampras 7–6, 7–6, 3–6, 6–3

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


ATP | Tenniksen maailmanlistan ykköspelaajat
Andre Agassi | Boris Becker | Björn Borg | Jimmy Connors | Jim Courier | Novak Đoković | Stefan Edberg | Roger Federer | Juan Carlos Ferrero | Lleyton Hewitt | Jevgeni Kafelnikov | Gustavo Kuerten | Ivan Lendl | John McEnroe | Carlos Moyà | Thomas Muster | Rafael Nadal | Ilie Năstase | John Newcombe | Patrick Rafter | Marcelo Ríos | Andy Roddick | Marat Safin | Pete Sampras | Mats Wilander