Österåkerin kunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 59°30′N, 18°27′E

Österåkerin kunta
Vaakuna
Vaakuna
Österaker Municipality in Stockholm County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Uplanti
Keskustaajama Åkersberga
Kuntakoodi 0117
Pinta-ala
 – Maa 312,40 km²
Väkiluku 39 792
 – Tiheys 127,4 as./km²
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Åkerin kanava kunnan keskustaajamassa Åkersbergassa.
Österskärin asemarakennus Roslagsbanan-rautatiellä.
Österåkerin kirkko.
Östra Rydin kirkko.
Ljusterön kirkko.
Roslags-Kullan kirkko.

Österåkerin kunta on kunta Ruotsissa Tukholman läänissä. Kunta sijaitsee eteläisessä Roslagenissa historiallisessa Uplannin maakunnassa. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 39 792 asukasta ja sen maapinta-ala oli 312,40 km².[1][2] Kunnan keskustaajama on nimeltään Åkersberga.

Österåkerin naapurikuntia ovat Värmdö, Vaxholm, Täby, Vallentuna ja Norrtälje.

Idässä Österåkeriin kuuluu useita suuria saaria Tukholman saariston pohjoisosasta. Näitä ovat muun muassa Ljusterö, Siarö, Vättersö, Husarö, Ingmarsö ja Särsö. Kuningas Kustaa Vaasan mahdollinen syntymäkoti Rydboholmin linna sijaitsee kunnassa ja on nykyään yksityisomistuksessa.

Vuonna 2007 kunnassa oli 18,46 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Österåkerin maalaiskunta muodostettiin Österåkerin pitäjästä vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Tuolloin kunta kuului Åkers skeppslag -nimiseen hallintoalueeseen, joka vastasi kihlakuntaa. Kunnan aikaisempi asutus lähellä Åkerin kanavan suurta Garnsvikenillä menetti merkitystään, kun Roslagenin rautatie rakennettiin ja Åkersbergan rautatieasemasta tuli kunnan suurin asutuskeskus.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Österåkerin maalaiskuntaa liitettiin Östra Rydin maalaiskunta; Österåkerissa oli tuolloin 3 470 ja Östra Rydissä 670 asukasta. Vuonna 1962 tehtiin päätös toisesta valtakunnanlaajuisesta kuntauudistuksesta, joka toteutettiin asteittain. Jo vuonna 1967 Ljusterön maalaiskunta (937 asukasta) ja Roslags-Kullan maalaiskunta (360 asukasta) liitettiin Österåkeriin (9 789 asukasta ennen liitosta). Roslags-Kulla oli ennen liitosta kuulunut vuonna 1952 muodostettuun Roslags-Lännan maalaiskuntaan.

Vuonna 1974 yhdistettiin vielä Vaxholmin kunta (4 952 asukasta) ja Österåkerin kunta (19 806 asukasta). Vaxholm oli entinen kaupunki, joka ei olisi halunnut luopua itsenäisyydestään. Kuntaliitoksessa muodostettu kunta nimettiin Vaxholmiksi, mutta Åkersberga pysyi keskustaajamana. Tämä kuntaliitos ei ollut kestävä, sillä entisen Vaxholmin alue halusi erota kunnasta. Noin 5 000 asukkaan väestöpohjaa pidettiin kuitenkin liian pienenä. Ratkaisuksi tuli erottaa Bogesundslandet (196 asukasta) Östra Rydin seurakunnasta ja Resarön saari (903 asukasta) Österåkerin seurakunnasta. Vuonna 1983 nämä alueen liitettiin Vaxholmin seurakuntaan, ja yhdessä ne muodostivat uuden 6 061 asukkaan Vaxholmin kunnan. Kunnan jäljelle jääneessä osassa oli 25 039 ja sen nimeksi otettiin uudelleen Österåker. Österåkerin ja Östra Rydin seurakunnan yhdistettiin vuonna 1952 Österåker-Östra Rydin seurakunnaksi.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Österåkerin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
5 945
1955
  
6 207
1960
  
7 413
1965
  
10 112
1970
  
15 527
1975
  
22 664
1980
  
25 631
1985
  
26 324
1990
  
30 230
1995
  
32 140
2000
  
34 427
2005
  
37 336
2010
  
39 521
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[5]

Vuoden 2011 lopussa 16,0 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 12,6 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[6]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 065 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 2,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 9,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 086 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 4,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 226 893 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 134 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 24,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,7 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 16,5 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,9 0,5
  jalostus 16,1 15,6
  palvelut 81,6 83,2
  tuntematon 1,3 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 9 778 19 837
  työpaikkaomavaraisuus 49,3

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 10 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 86,8 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 212 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Åkersberga 28 033
2 Skärgårdsstad 1 924
3 Svinninge 1 636
4 Rydbo 582
5 Hagbyhöjden 479
6 Solberga 409
7 Täljö 387
8 Norrö 305
9 Stava 305
10 Bammarboda 249

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[16]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[17]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Österåkerin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[18]

  • Österåker Norra (25 valtuutettua)
  • Österåker Södra (26 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Österåkerin kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[19]
Valittuja
edustajia[20]
  Maltillinen kokoomus 34,56 18
  Keskustapuolue 3,61 2
  Kansanpuolue liberaalit 12,15 7
  Kristillisdemokraatit 3,49 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 20,53 10
  Vasemmistopuolue 2,85 1
  Ympäristöpuolue vihreät 7,52 4
  Ruotsidemokraatit 1,88 0
  Muut 13,40 7
  Yhteensä 51

Muiden puolueiden saamat valtuustopaikat jakautuivat eri ryhmille seuraavasti:[21]

Österåker on muiden Etelä-Roslagenin kuntien tavoin vahvasti porvarillinen. Kokoomus on hallinnut kuntaa vuodesta 1982 lukuunottamatta vuosia 1994–1998, jolloin sosiaalidemokraateilla oli enemmistö yhdessä Kansanpuolueen kanssa.

Taajamia pienempiä paikkakuntia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Österåker-Östra Ryd
  • Ljusterö-Kulla

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Ljusterö (Norra Ljusterö)
  • Roslags-Kulla (Kulla)
  • Södra Ljusterö*
  • Österåker
  • Östra Ryd (Ryd)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  6. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  18. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  19. Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  20. Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  21. Val till kommunfullmäktige - Valda (Lyhenteet katsottu kunnan omalta tulossivulta) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Österåkerin kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Österåkers kommun