Vaxholmin kunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vaxholmin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Uplanti
Keskustaajama Vaxholm
Kuntakoodi 0187
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 57,84 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 11 996
 – Väestötiheys 207,4 as./km²









Vaxholmin linnoitus on nykyisin museona.
Oskar-Fredriksborgin linnoitus on myös nykyään museo.

Vaxholmin kunta (ruots. Vaxholms kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Vaxholm.[3]

Kunnan maapinta-ala on 57,84 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 11 996 henkeä (31.12.2021).[2]

Vaxholmin naapurikuntia ovat Värmdö, Nacka, Lidingö, Danderyd, Täby ja Österåker.

Vaxholmin kuntaan kuuluvassa Resarön saaressa sijaitsee Ytterbyn kaivos, joka on antanut nimensä neljälle alkuaineelle. Nykyään museona olevien Vaxholmin linnoituksen ja Oskar-Fredriksborgin linnoituksen tarkoituksena on ollut puolustaa reittiä Tukholmaan.

Vuonna 2007 kunnassa oli 2,65 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 4,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaxholmin kaupunkiin kuului alun perin vain Vaxönin saari. Rindö liitettiin kaupunkiin vuonna 1913 sekä Tynningö, Skarpö ja muita saaria 1950. 1970-luvun kuntauudistuksessa kaupunki muutettiin ensin kunnaksi vuonna 1971, jolloin siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Vuonna 1974 Vaxholm (4 952 asukasta) ja Österåker (19 806 asukasta) yhdistettiin. Uuden kunnan nimeksi tuli Vaxholm ja keskustaajamaksi Österåkerin keskustaajama Åkersberga. Vaxholm ei olisi halunnut luopua itsenäisyydestään ja monet asukkaat pyrkivät kunnan jakamiseen.

Vaxholmin kunta jaettiin vuonna 1983. Aikaisemman Vaxholmin alueella asuneet 5 000 asukasta muodostivat kuitenkin liian pienen asukaspohjan. Ratkaisuna oli liittää Bogesundslandet (196 asukasta) Östra Rydin seurakunnasta ja Resarö (903 asukasta) Österåkerin seurakunnasta Vaxholmin seurakuntaan. Uudesta Vaxholmin kunnasta tuli vanhaa kuntaa hieman laajempi, ja siellä oli noin 6 000 asukasta. Jäljelle jääneestä osasta muodostettiin noin 25 000 asukkaan Österåkerin kunta.

Storholmarna-saariryhmä Stora Värtanin vesistössä liitettiin 1.1.2011 Vaxholmista osaksi Lidingön kuntaa.

Vaxholm on yksi niistä 14:stä Ruotsin kunnasta, jotka käyttävät kaupunkinimitystä niissä yhteyksissä, joissa se on mahdollista.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaxholmin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
3 650
1955
  
3 679
1960
  
3 792
1965
  
4 322
1970
  
4 786
1975
  
4 874
1980
  
4 851
1985
  
6 325
1990
  
6 779
1995
  
8 215
2000
  
9 286
2005
  
10 123
2010
  
10 965
2015
  
11 380
2020
  
11 886
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 170 10,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 284 2,5
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 011 8,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 8 915 78,3

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 196 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 157 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 237 713 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 195 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 26,3 %
  • 18–64-vuotiaat: 56,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 16,9 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,6 0,3
  jalostus 11,6 11,5
  palvelut 86,3 87,4
  tuntematon 1,4 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 2 586 5 363
  työpaikkaomavaraisuus 48,2

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 85,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 551 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Vaxholm 4 857
2 Resarö 2 946
3 Kullö 889
4 Oskar-Fredriksborg 722

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Vaxholmin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Österåkerin kunta sisältyy Vaxholmin tuloksiin vuosina 1973–1979.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[19]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 10 10 12 11 11 9 12 10 12 10 16 13 10 7 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 11 8 6 2 2 4 4 5 2 2 2 4 3 4 {{{c2022}}}
  Liberaalit 6 5 5 3 5 5 4 3 3 5 3 4 3 2 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 1 0 2 2 1 0 0 1 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 1 2 1 1 2 0 1 2 3 1 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 18 17 16 12 11 10 8 11 9 10 7 7 6 4 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 2 3 3 2 1 1 1 1 1 2 1 1 1 2 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 {{{sd2022}}}
  Muut 2 6 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 8 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[20] 49 49 49 31 31 31 31 31 31 31 31 31 31 31 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Vaxholmin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunnassa on yksi piiri, Vaxholmin piiri.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]

  • Vaxholm

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Vaxholm

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.8.2022. (ruotsiksi)
  3. Vaxholm Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  19. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.8.2022. (ruotsiksi)
  20. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  21. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaxholmin kunta.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Vaxholms kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.