Ekerön kunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 59°21′N, 17°41′E

Ekerön kunta
Vaakuna
Vaakuna
Ekerö Municipality in Stockholm County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Uplanti
Keskustaajama Ekerö
Kuntakoodi 0125
Pinta-ala
 – Maa 217,68 km²
Väkiluku 25 767
 – Tiheys 118,4 as./km²
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Ekerön kunnassa sijaitsevia saaria.
Drottningholmin linna.
Rastaholmin saari Mälarenissa auringonlaskun aikaan.
Alsnö husin linnanrauniot.

Ekerö on kunta Tukholman läänissä ja Uplannin historiallisessa maakunnassa Ruotsissa. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 25 767 asukasta ja sen maapinta-ala oli 217,68 km².[1][2] Kunnan keskustaajama on myös nimeltään Ekerö.

Ekerön naapurikuntia ovat Tukholma, Huddinge, Botkyrka, Salem, Södertälje, Strängnäs, Enköping, Upplands Bro ja Järfälla.

Kunta koostuu noin 140 saaresta Mälaren-järvessä. Niistä suurimmat ovat Adelsö, Munsö, Ekerö, Färingsö ja Lovön.

Ekerössä on runsaasti nähtävyyksiä, joista tärkeimmät ovat Drottningholmin linna Lovönin saarella ja Birkan rautakautisen kaupungin jäännökset Björkön saarella. Molemmat ovat UNESCOn maailmanperintökohteita. Lisäksi kunnan alueella on useita riimukiviä ja muita viikinkiajan jäänteitä sekä kahdeksan keskiaikaista kivikirkkoa.

Vuonna 2007 kunnassa oli 61,00 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 28,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Ekerön kunta koostuu kahdeksasta entisestä maalaiskunnasta.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin kaksi suurkuntaa:[5]

  • Ekerö (aiemmat Lovö, Munsö, Ekerö ja Adelsö)
  • Färingsö (aiemmat Skå, Sånga, Hilleshög ja Färentuna)

Molempien suurkuntien kuntamuoto oli maalaiskunta.[5]

Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin nykyinen Ekerön kunta yhdistämällä Ekerö ja Färingsö.[6]

Lovön kunnassa sijaitsi vuosina 1887–1944 Drottningholmin taajaväkinen yhdyskunta (ruots. municipalsamhälle).

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun kunta muodostettiin vuonna 1971, niin Färingsöllä oli ennestään vaakuna. Sitä ja muita ehdotuksia uudeksi vaakunaksi tehtiin, mutta nykyinen vaakuna rekisteröitiin kunnan käyttöön vasta vuonna 1985. Tammenlehti viittaa luonnollisesti kunnan nimeen ja valittiin kilpailun perusteella.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ekerön kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
6 910
1955
  
6 913
1960
  
7 006
1965
  
8 441
1970
  
12 594
1975
  
15 081
1980
  
15 927
1985
  
16 534
1990
  
18 785
1995
  
20 866
2000
  
22 266
2005
  
24 010
2010
  
25 410
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7]

Vuoden 2011 lopussa 12,2 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 9,9 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[8]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 482 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 439 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 2,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 240 023 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 146 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 26,3 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,3 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 15,4 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 4,9 2,5
  jalostus 16,2 15,8
  palvelut 78,0 80,9
  tuntematon 0,9 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 7 760 12 686
  työpaikkaomavaraisuus 61,2

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 14 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 72,9 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 6 879 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Ekerö 10 907
2 Stenhamra 3 336
3 Älvnäs 601
4 Ekerö sommarstad 544
5 Parksidan 494
6 Kungsberga 406
7 Drottningholm 398
8 Solsidan 349
9 Sundby 270
10 Ölsta 267
11 Tureholm 260
12 Söderby 250
13 Lilla Stenby 244
14 Lurudden 205

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Stenhamran taajaman nimenä on joskus ollut myös Stockby.[18]

Entiset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Molemmat taajamat ovat sittemmin kasvaneet yhteen Ekerö-nimiseksi taajamaksi.[18]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ekerön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2014[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014
  Maltillinen kokoomus 11 11 14 16 16 15 16 15 17 13 18 18 16
  Keskustapuolue 9 9 7 6 4 5 5 5 3 3 2 2 3
  Kansanpuolue liberaalit 5 5 5 3 7 6 6 3 3 6 4 4 3
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 1 1 3 4 2 2 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 2 2 3 3 3 4 4 3 4 5
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 14 14 13 12 11 11 9 10 9 10 7 5 6
  Vasemmistopuolue 2 2 2 2 1 1 0 1 2 1 1 1 1
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 1 2
  Muut 0 0 0 0 0 0 1 2 0 0 4 4 3
  Yhteensä[22] 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Adelsö-Munsö
  • Ekerö
  • Lovö
  • Färingsö

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Adelsö (Birka)
  • Ekerö (Askanäs)
  • Färentuna
  • Hilleshög
  • Lovö
  • Munsö
  • Skå
  • Sånga

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. a b Utdrag ur Årsbok för Sveriges kommuner 1951 - Förteckning över storkommunerna 1952 (PDF) Årsbok för Sveriges kommuner 1951. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  6. Sveriges kommuner åren 1952–1986: Förändringar i kommunindelning och kommunkoder (PDF) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  7. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. a b c Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  22. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ekerön kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Ekerö kommun  –  Osa johdannosta, maininta taajaväkisestä yhdyskunnasta ja vaakuna ovat käännöstä.