Drottningholmin linna
Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa, Lovönin saarella, ja on yksi Ruotsin kuninkaallisista linnoista. Linnasta on matkaa 15 kilometriä Tukholman keskustaan.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen kuninkaallinen rakennus samalla paikalla oli 1500-luvulla Katariina Jagellonicaa varten rakennettu kuninkaallisen perheen kesäasunto.[1] Alkuperäinen suunnittelija oli hollantilainen Willem Boy.[2] Linna on palanut historiansa aikana kerran, 30. joulukuuta 1661. Aiemmin samana vuonna kuningatar Hedvig Eleonoora oli ostanut sen. Kuningatar aloitutti linnan uudelleenrakennustyöt vuonna 1662, palkkaamansa arkkitehti Nikodemus Tessin vanhemman toimiessa suunnittelijana. Sisustustöitä tehtiin vuosina 1665–1703 ensin barokkityyliin, sittemmin lisättiin ranskalaista tyyliä.[1] Linnan kunnostustyöt saattoi 1680-luvulla loppuun Nicodemus Tessin nuorempi. Sivusiivet saivat nykyisen asunsa 1700-luvun puolivälissä Carl Hårlemanin suunnittelemina.[2]
Linna siirtyi Ruotsin valtion omistukseen vuonna 1777. Nykyisin linna ja sen ympäristö, joka käsittää muun muassa teatterin sekä Kiinalaisen paviljongin, kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Kuningatar Lovisa Ulrikan määräyksestä Carl Fredrik Adelcrantz rakensi vuonna 1766 linnan alueelle teatterin, joka restauroitiin 1900-luvun alussa alkuperäiseen asuunsa.[1] Vuonna 1769 rakennettu Kiinalainen paviljonki oli syntymäpäivälahja Kustaa III:n äidille.[1]
Linna restauroitiin ja sisustettiin uudelleen vuosina 1907–1911 arkkitehti Agi Lindegrenin johdolla.[2]
Ruotsin kuningasperhe on asunut linnassa vuodesta 1981 lähtien.
Puutarhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Drottningholmin linnaa ympäröivät puutarhat ja puistot ovat itse linnan ohella erittäin suosittuja kohteita. Puutarhat ja puistot on lisätty vuosisatojen kuluessa linnaan asteittain, ja ne heijastelevat monia eri tyylisuuntia.
Barokkipuutarha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Barokkipuutarha on linnan puutarhoista kaikista vanhin. Hedvig Eleonoora loi sen 1600-luvun loppupuolella aivan linnan viereen. Ranskalaisen puutarhan suunnitteli Nicodemus Tessin nuorempi vuonna 1681 Versailles’n barokkipuutarhan mallin mukaan.[1] Puutarhaa reunustavat tiheästi puilla koristellut puistokadut, ja siellä sijaitsee lukuisia erilaisia patsaita, joista on vastannut taiteilija Adrian de Vries.
1800-luvulla puutarhan yhdessä linnan muiden alueiden kanssa annettiin ränsistyä, mutta 1950- ja 1960-luvuilla puutarha restauroitiin takaisin entiseen loistoonsa kuningas Kustaa VI Aadolfin aloitteesta.
Englantilainen puutarha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuningas Kustaa III:n aikana vuonna 1777 linnaan perustettiin lisäksi englantilainen puutarha.[1] Se sijaitsee barokkipuutarhan pohjoispuolella ja koostuu kahdesta lammesta kanavineen ja siltoineen sekä laajoista aukeista alueista ja puistokaduista. Puutarhassa on antiikkisia marmoripatsaita, joista suurimman osan Kustaa III hankitutti Italiasta.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Birka ja Hovgården
- Drottningholmin linna-alue
- Engelsbergin ruukki
- Etelä-Öölannin viljelyseutu
- Falunin ja Stora Kopparbergetin teollisuusalue
- Gammelstadin kirkkokylä
- Grimetonin radioasema
- Hälsinglandin koristellut maatalot
- Höga kusten
- Karlskronan sotilaskaupunki
- Laponia
- Skogskyrkogården
- Struven ketju
- Tanumin kalliopiirrokset
- Visbyn hansakaupunki