Enköpingin kunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 59°38′8″N, 17°4′35″E

Enköpingin kunta
Vaakuna
Vaakuna
Enköping Municipality in Uppsala County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Uppsalan lääni
Maakunta Uplanti
Keskustaajama Enköping
Kuntakoodi 0381
Pinta-ala
 – Maa 1 178,50 km²
Väkiluku 40 015
 – Tiheys 34,0 as./km²
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Enköpingin raatihuone.
Ekolsundin silta.
Vånsjöåsen.
Hjälstaviken Kvarnbergetiltä kuvattuna.
Skattmansöån.
Torstunan kirkko.
Husby-Sjutolftin kirkko.

Enköping on kunta Ruotsissa Uppsalan läänissä ja historiallisessa Uplannin maakunnassa. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 40 015 asukasta ja sen maapinta-ala oli 1 178,50 km².[1][2] Kunnan keskustaajama on myös nimeltään Enköping, joka oli aiemmin itsenäinen kaupunki.

Enköpingin naapurikuntia ovat Uppsala, Håbo, Ekerö, Strängnäs, Västerås, Sala ja Heby.

Kunta rajoittuu etelässä Mälaren-järveen.

Vuonna 2007 kunnassa oli 514,26 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 43,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Sisällysluettelo

Kuntajaon kehitys [muokkaa]

Nykyinen Enköpingin kunta koostuu Enköpingin kaupungista ja suuresta joukosta entisiä maalaiskuntia. Arnön kunta jaettiin vuonna 1943 liittämällä se osittain Kungs-Husbyn ja Vallbyn kuntiin Uppsalan läänissä sekä Aspön kuntaan Södermanlandin läänissä.[5]

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat suurkunnat:[6]

  • Enköping (aiempi Enköpingin kaupunki ja osa Vårfrukyrkaa)
  • Åsunda (aiemmat Enköpings-Näs, Teda, Svinnegarn, Tillinge, Bred, Sparrsätra ja osa Vårfrukyrkaa)
  • Södra Trögd (aiemmat Boglösa, Lillkyrka, Vallby, Kungs-Husby, Veckholm ja Torsvi)
  • Norra Trögd (aiemmat Hacksta, Löt, Villberga, Husby-Sjutolft, Litslena ja Härkeberga)
  • Lagunda (aiemmat Långtora, Nysätra, Biskopskulla, Fröslunda, Giresta, Hjälsta, Kulla, Holm, Fittja ja Gryta)
  • Fjärdhundra (aiemmat Altuna, Simtuna, Fröshult, Härnevi, Torstuna ja Österunda)

Näistä Fjärdhundra kuului Västmanlandin lääniin. Enköpingin kuntamuoto oli kaupunki, ja kaikki muut olivat maalaiskuntia.[6]

Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin nykyinen Enköpingin kunta yhdistämällä Enköpingin kaupunki, Åsunda, Södra Trögd, Norra Trögd, Lagunda ja Fjärdhundra. Fjärdhundra siirtyi liitoksen myötä Västmanlandin läänistä Uppsalan lääniin.[7]

Väestönkehitys [muokkaa]

Enköpingin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
 27 899
1955
  
 28 101
1960
  
 27 849
1965
  
 29 819
1970
  
 31 875
1975
  
 31 911
1980
  
 32 720
1985
  
 32 881
1990
  
 34 862
1995
  
 36 453
2000
  
 36 606
2005
  
 38 422
2010
  
 39 759
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[8]

Vuoden 2011 lopussa 14,0 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 10,7 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[9]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 263 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 394 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 4,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 195 331 kruunua.[12] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 80 000 kruunua.[13]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[14]

  • 0–17-vuotiaat: 20,9 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,4 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 19,6 %

Elinkeinot [muokkaa]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[15][16] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 4,0 3,3
  jalostus 18,0 20,6
  palvelut 76,7 74,9
  tuntematon 1,4 1,1
  Työpaikkoja ja työllisiä 14 870 19 030
  työpaikkaomavaraisuus 78,1

Taajamat [muokkaa]

Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 67,7 prosenttia.[17] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 12 846 asukasta.[17] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[18]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Enköping 21 121
2 Örsundsbro 1 813
3 Hummelsta 1 002
4 Grillby 972
5 Fjärdhundra 951
6 Bredsand 465
7 Lillkyrka 301
8 Haga 257
9 Kärsta och Bredsdal* 31[19]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Kärsta och Bredsdalin taajamassa on 261 asukasta, ja se kuuluu pääosin Västeråsin kuntaan.[19]

Entiset taajamat [muokkaa]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[20]

Pientaajamat [muokkaa]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[21]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Säva kuuluu osin myös Uppsalan kuntaan.[22]

Entiset pientaajamat [muokkaa]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[23]

Kunnanvaltuusto [muokkaa]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Enköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[24]

  • Enköpings Södra (26 valtuutettua)
  • Enköpings Norra (25 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Enköpingin kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[25]		 Valittuja
edustajia[26]
  Maltillinen kokoomus 33,80 16
  Keskustapuolue 13,02 7
  Kansanpuolue liberaalit 4,42 2
  Kristillisdemokraatit 3,17 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 30,56 16
  Vasemmistopuolue 3,59 2
  Ympäristöpuolue vihreät 6,21 4
  Ruotsidemokraatit 4,49 2
  Muut 0,73 0
  Yhteensä 51

Seurakunnat [muokkaa]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[27]

  • Enköping
  • Tillinge och Södra Åsunda
  • Sparrsätra-Bred
  • Boglösa
  • Veckholm
  • Villberga-Hacksta-Löt
  • Litslena
  • Lagunda
  • Fjärdhundra

Historialliset seurakunnat [muokkaa]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[28] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Altuna
  • Arnö* (Bondarnö)
  • Biskopskulla (Kulla)
  • Boglösa
  • Bred
  • Enköping (Sankt Egidii, Sankt Ilian)
  • Enköpings-Näs (Näs)
  • Fittja
  • Fröslunda
  • Frösthult
  • Giresta
  • Gryta
  • Hacksta
  • Hjälsta
  • Holm (Aggaholm)
  • Husby-Sjutolft (Husaby Gismark)
  • Härkeberga
  • Härnevi
  • Kulla (Bondkulla)
  • Kungs-Husby (Husabytrögd)
  • Lillkyrka
  • Litslena
  • Långtora
  • Löt
  • Nysätra
  • Sankt Olof*
  • Simtuna
  • Sparrsätra
  • Svinnegarn
  • Teda
  • Tillinge
  • Torstuna
  • Torsvi
  • Vallby
  • Veckholm
  • Villberga
  • Vårfrukyrka*
  • Österunda

Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Folkmängden inom administrativa områden 1942 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  6. ↑ a b Utdrag ur Årsbok för Sveriges kommuner 1951 - Förteckning över storkommunerna 1952 (PDF) Årsbok för Sveriges kommuner 1951. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Sveriges kommuner åren 1952–1986: Förändringar i kommunindelning och kommunkoder (PDF) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  15. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  17. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  24. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  25. ↑ Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  26. ↑ Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  27. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  28. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Enköpingin kunta.
Uppland vapen.svg
Uppsalan läänin kunnat
Enköping • Heby • Håbo • Knivsta • Tierp • Uppsala • Älvkarleby • Östhammar
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Enköpingin_kunta&oldid=13193467