Riimukivi
Sivulta puuttuu 
Riimukivet ovat rautakaudelta ja varhaiskeskiajalta peräisin olevia kivipaasia, joissa on skandinaavisella kielellä tehtyä riimukirjoitusta. Useissa riimukivissä on myös kuvia, kuten eläinaiheista koristelua. Riimukiviä esiintyy Skandinaviassa.[1] Pari yksittäistä löytöä tunnetaan muualtakin Euroopasta viikinkien jättäminä jälkinä.
Riimukivien pystyttäminen on luultavasti saanut alkunsa kuolleiden muistoksi pystytetyistä kivipaasista. Myös suurin osa riimukivistä on vainajien muistokiviä.[1]
Vanhimmat riimukivet ovat kansainvaellusaikaisia, mutta riimukivien pystytys yleistyi viikinkiajalla. Riimukiviä on löytynyt yli 3 000, suurin osa Ruotsin alueelta. Yleisintä riimukivien pystytys oli Keski-Ruotsissa 1000-luvulla. Tämän vaiheen riimukivissä on usein kristillisiä tunnuksia ja lauseita.
Ruotsalainen tutkija Marco Bianchi on väitöskirjassaan osoittanut, että viikinkien riimukivien riimuilla ei aina ollut sisältöä vaan niitä kirjoiteltiin myös todisteeksi kirjoittajansa kirjoitustaidosta, vaikka sitä ei olisi ollutkaan. Kristinuskoon vallatessa alaa kirjoitustaitoa alettiin pitää tärkeänä, minkä on päätelty olevan syynä sisällyksettömien riimujen kirjoittamiseen.[2]
Riimukivet ja Suomi [muokkaa]
Suomesta on löydetty yksi aidoksi katsottu riimukiven katkelma Dragsfjärdin saaristosta. 24 kg painava riimukiven kappale löydettiin vuonna 1997. Kappaleessa on yhteensä 15 riimua kahdessa rivissä. Jotunista hiekkakiveä oleva lohkare makasi rantavedessä, madaltuneeseen luonnonsatamaan johtavan salmen suussa. On esitetty, että kivi on voinut joutua paikalle purjealuksen painolastina.[1]
Vöyri-Maksamaasta on löydetty kallioon kaiverrettuja riimukirjoituksia, mutta vuonna 1986 julkaistu työstöjälkitutkimus viittaa siihen, että ne ovat 1900-luvulla tehtyjä väärennöksiä.[3] Museoviraston rekisteriportaalin mukaan Träskishällorin riimukirjoitus on "enintään ehkä 100 - 200 vuoden ikäinen". Kahden muun Vöyri-Maksamaan riimukirjoituksen ajoitukseen rekisteriportaali ei ota selkeää kantaa, mutta niidenkään myöhäistä alkuperää ei torjuta.[4].
Parissa ruotsalaisessa riimukivessä on viittauksia Suomeen.[1] Niissä kerrotaan, että vainaja on kuollut Suomeen tehdyllä (sota?)retkellä.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d Riimukivet Rosalan viikinkikeskus. Viitattu 14.8.2009.
- ↑ Anniina Wallius: Viikinkien riimukirjoituksissa on myös pelkkää höpinää 7.6.2010. Yle. Viitattu 8.6.2010.
- ↑ Joakim Donner: Bidrag till kännedom om Vörårunornas ålder: Exempel på ristningsteknik använd i runinskrifter och hällristningar. Fennoscandia archaeologica 1986.
- ↑ BåthomenTräskishällorHärtullrösselmossen
