Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista
Wikipedia
Sivulta puuttuu Suomen kielilainsäädännön mukaan kunta, jossa molempia kieliä puhuu äidinkielenään vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai 3 000 henkeä, on kaksikielinen. Ahvenanmaan kaikki kunnat ovat kuitenkin yksikielisiä ja ruotsinkielisiä kielisuhteista riippumatta. Vähemmistökielen osuuden on pudottava alle kuuden prosentin, että kunta muuttuisi yksikieliseksi. Kunta voi kuitenkin halutessaan pysyä kaksikielisenä vähemmistökielen osuuden pudotessa alle kuuden prosentin. Lohja on ainoa kunta, joka on käyttänyt tätä poikkeusmahdollisuutta. 3 000 hengen sääntö otettiin käyttöön, kun ruotsinkielisten osuus Turussa putosi alle kuuden prosentin (heitä on noin 9 000 henkeä). Tällä hetkellä 3 000 hengen sääntö on voimassa myös Vantaalla (noin 5 800 henkeä). Muualla kaksikielisyys määräytyy prosenttilukujen mukaan.
.svg)
██ Yksikielisesti suomenkieliset kunnat
██ Kaksikieliset kunnat, joissa suomi on enemmistökielenä
██ Kaksikieliset kunnat, joissa ruotsi on enemmistökielenä
██ Yksikielisesti ruotsinkieliset kunnat
██ Kaksikieliset kunnat, joissa suomi on enemmistökielenä ja saamen kielellä on eri asteinen virallinen asema.
- Uusimaa:
- Kaksikielisiä kuntia, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Espoo, Hanko, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Sipoo Siuntio ja Vantaa.
- Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Inkoo ja Raasepori.
- Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
- Kymenlaakso:
- Kaksikielinen kunta, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, on Pyhtää.
- Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
- Varsinais-Suomi:
- Kaksikielinen kunta, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, on Turku.
- Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Kemiönsaari ja Parainen.
- Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
- Pohjanmaa:
- Kaksikielisiä kuntia, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Kaskinen ja Vaasa.
- Kaksikielisiä kuntia, ruotsi asukkaiden enemmistön kielenä, ovat Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Maalahti, Mustasaari, Pedersören kunta, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Vöyri.
- Ruotsinkielisiä kuntia ovat Korsnäs, Luoto ja Närpiö.
- Suomenkielisiä kuntia ovat Isokyrö, Laihia ja Vähäkyrö.
- Keski-Pohjanmaa:
- Kaksikielinen kunta, suomi asukkaiden enemmistön kielenä, on Kokkola.
- Muut kunnat ovat suomenkielisiä.
- Kanta-Hämeen, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien kaikki kunnat ovat suomenkielisiä.
- Ahvenanmaan maakunnan kaikki kunnat ovat ruotsinkielisiä.
[muokkaa] Aakkosellinen luettelo kaksi- tai yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista
Ruotsinkielisten suhteellinen osuus vuonna 2010 kunnittain ja ruotsinkielisten lukumäärältään suurimmat kunnat sisältäen myös Ahvenanmaan kunnat.[1]
-
- Kieli koodit
- R = yksikieliset ruotsinkieliset
- R-S = enemmistö ruotsinkielisiä
- S-R = enemmistö suomenkielisiä
| Suomenkielinen nimi | Ruotsinkielinen nimi | Valtakielet | Ruotsinkielisiä (%) | Ruotsinkielisiä (as.) | Maakunta |
|---|---|---|---|---|---|
| Brändö | Brändö | R | 83,0 | 405 | Ahvenanmaa |
| Eckerö | Eckerö | R | 89,8 | 847 | Ahvenanmaa |
| Espoo | Esbo | S-R | 8,2 | 20 334 | Uusimaa |
| Finström | Finström | R | 92,9 | 2 325 | Ahvenanmaa |
| Föglö | Föglö | R | 88,3 | 512 | Ahvenanmaa |
| Geta | Geta | R | 91,4 | 434 | Ahvenanmaa |
| Hammarland | Hammarland | R | 93,9 | 1 416 | Ahvenanmaa |
| Hanko | Hangö | S-R | 43,2 | 4 084 | Uusimaa |
| Helsinki | Helsingfors | S-R | 6,0 | 35 459 | Uusimaa |
| Inkoo | Ingå | R-S | 55,9 | 3 102 | Uusimaa |
| Jomala | Jomala | R | 91,7 | 3 758 | Ahvenanmaa |
| Kaskinen | Kaskö | S-R | 27,5 | 393 | Pohjanmaan maakunta |
| Kauniainen | Grankulla | S-R | 37,6 | 3 265 | Uusimaa |
| Kemiönsaari | Kimitoön | R-S | 70,9 | 5 098 | Varsinais-Suomen maakunta |
| Kirkkonummi | Kyrkslätt | S-R | 18,0 | 6 659 | Uusimaa |
| Kokkola | Karleby | S-R | 13,7 | 6 325 | Keski-Pohjanmaan maakunta |
| Korsnäs | Korsnäs | R | 88,7 | 2 004 | Pohjanmaan maakunta |
| Kristiinankaupunki | Kristinestad | R-S | 56,1 | 4 016 | Pohjanmaan maakunta |
| Kruunupyy | Kronoby | R-S | 82,6 | 5 560 | Pohjanmaan maakunta |
| Kumlinge | Kumlinge | R | 87,6 | 319 | Ahvenanmaa |
| Kökar | Kökar | R | 90,7 | 235 | Ahvenanmaa |
| Lapinjärvi | Lappträsk | S-R | 32,7 | 939 | Uusimaa |
| Lemland | Lemland | R | 93,6 | 1 698 | Ahvenanmaa |
| Lohja | Lojo | S-R | 4,0 | 1 585 | Uusimaa |
| Loviisa | Lovisa | S-R | 42,5 | 6 630 | Uusimaa |
| Lumparland | Lumparland | R | 91,4 | 360 | Ahvenanmaa |
| Luoto | Larsmo | R | 92,0 | 4 433 | Pohjanmaan maakunta |
| Parainen | Pargas | R-S | 57,3 | 8 879 | Varsinais-Suomen maakunta |
| Maalahti | Malax | R-S | 87,3 | 4 895 | Pohjanmaan maakunta |
| Maarianhamina | Mariehamn | R | 86,9 | 9 725 | Ahvenanmaa |
| Mustasaari | Korsholm | R-S | 69,6 | 12 975 | Pohjanmaan maakunta |
| Myrskylä | Mörskom | S-R | 10,2 | 205 | Uusimaa |
| Närpiö | Närpes | R | 87,3 | 8 235 | Pohjanmaan maakunta |
| Pedersören kunta | Pedersöre | R-S | 89,8 | 9 787 | Pohjanmaan maakunta |
| Pietarsaari | Jakobstad | R-S | 56,4 | 11 092 | Pohjanmaan maakunta |
| Porvoo | Borgå | S-R | 31,1 | 15 148 | Uusimaa |
| Pyhtää | Pyttis | S-R | 8,8 | 472 | Kymenlaakso |
| Raasepori | Raseborg | R-S | 65,6 | 19 065 | Uusimaa |
| Saltvik | Saltvik | R | 93,3 | 1 681 | Ahvenanmaa |
| Sipoo | Sibbo | S-R | 37,4 | 6 819 | Uusimaa |
| Siuntio | Sjundeå | S-R | 30,4 | 1 857 | Uusimaa |
| Sottunga | Sottunga | R | 87,4 | 104 | Ahvenanmaa |
| Sund | Sund | R | 93,2 | 950 | Ahvenanmaa |
| Turku | Åbo | S-R | 5,3 | 9 374 | Varsinais-Suomen maakunta |
| Uusikaarlepyy | Nykarleby | R-S | 88,6 | 6 605 | Pohjanmaan maakunta |
| Vaasa | Vasa | S-R | 24,6 | 14 669 | Pohjanmaan maakunta |
| Vantaa | Vanda | S-R | 2,9 | 5 798 | Uusimaa |
| Vårdö | Vårdö | R | 88,9 | 402 | Ahvenanmaa |
| Vöyri | Vörå | R-S | 83,0 | 5 550 | Pohjanmaan maakunta |
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
