Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, mikäli kielivähemmistön koko on vähintään 3 000 henkeä tai 8 prosenttia kunnan väkiluvusta, tai jos valtioneuvosto jonkin kunnan valtuuston esityksestä päättää julistaa kunnan kaksikieliseksi. Kunta ei muutu yksikieliseksi, ellei vähemmistön osuus laske alle 6 prosentin. Kaksikielisissä kunnissa enemmistön kielenä voi olla suomi tai ruotsi.

Ahvenanmaan kaikki kunnat ovat kuitenkin yksikielisiä ja ruotsinkielisiä kielisuhteista riippumatta. Myös saamenkielisillä alueilla voivat kunnat olla kaksi- tai monikielisiä (kielinä suomi tai jokin saamen kieli). Saamelaiskieliin liittyvää kaksikielisyyttä ei ole säädetty kielilaissa, mutta saamelaiskielten asema on turvattu saamen kielilailla.

Vähemmistökielen osuuden on pudottava alle kuuden prosentin, että kunta muuttuisi yksikieliseksi. Kunta voi kuitenkin halutessaan pysyä kaksikielisenä vähemmistökielen osuuden pudotessa alle kuuden prosentin. Lohja on ainoa kunta, joka on käyttänyt tätä poikkeusmahdollisuutta. 3 000 hengen sääntö otettiin käyttöön, kun ruotsinkielisten osuus Turussa putosi alle kuuden prosentin (heitä on noin 9 800 henkeä, 5,4 %). Tällä hetkellä 3 000 hengen sääntö on voimassa myös Vantaalla (noin 5 700 henkeä, 2,7 %). Muualla kaksikielisyys määräytyy prosenttiosuuden mukaan.

Kuntien kielellinen asema 2013–2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioneuvosto säätää asetuksella kuntien kielellisen aseman aina kymmenvuotiskaudeksi kerrallaan.[1] Seuraavassa on kuntien kielisuhteet 1. tammikuuta 2013 alkaneella jaksolla.[2]

Kuntien kielellinen asema 2013–2022
  Yksikielisesti suomenkieliset kunnat
  Kaksikieliset kunnat, joissa suomi on enemmistökielenä
  Kaksikieliset kunnat, joissa ruotsi on enemmistökielenä
  Yksikielisesti ruotsinkieliset kunnat
  Suomenkieliset kunnat, joissa saamelaiskielillä on virallinen asema.

Aakkosellinen luettelo kaksi- tai yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsinkielisten suhteellinen osuus vuonna 2014 kunnittain ja ruotsinkielisten lukumäärältään suurimmat kunnat sisältäen myös Ahvenanmaan kunnat.[3][1]

  • Kielikoodit
    • R = yksikieliset ruotsinkieliset
    • R/S = enemmistö ruotsinkielisiä
    • S/R = enemmistö suomenkielisiä
Suomenkielinen nimi Ruotsinkielinen nimi Valtakielet Ruotsinkielisiä (%) Ruotsinkielisiä (as.) Maakunta
Brändö Brändö R 77,2 366 Ahvenanmaa
Eckerö Eckerö R 89,8 837 Ahvenanmaa
Espoo Esbo S/R 7,6 20 261 Uusimaa
Finström Finström R 91,4 2 316 Ahvenanmaa
Föglö Föglö R 84,7 481 Ahvenanmaa
Geta Geta R 87,2 431 Ahvenanmaa
Hammarland Hammarland R 91,7 1 404 Ahvenanmaa
Hanko Hangö S/R 42,6 3 841 Uusimaa
Helsinki Helsingfors S/R 5,8 35 845 Uusimaa
Inkoo Ingå R/S 54,3 3 022 Uusimaa
Jomala Jomala R 89,6 4 084 Ahvenanmaa
Kaskinen Kaskö S/R 29,1 385 Pohjanmaan maakunta
Kauniainen Grankulla S/R 34,8 3 256 Uusimaa
Kemiönsaari Kimitoön R/S 69,8 4 847 Varsinais-Suomen maakunta
Kirkkonummi Kyrkslätt S/R 17,4 6 639 Uusimaa
Kokkola Karleby S/R 13,0 6 158 Keski-Pohjanmaan maakunta
Korsnäs Korsnäs R/S 87,0 1 930 Pohjanmaan maakunta
Kristiinankaupunki Kristinestad R/S 55,8 3 818 Pohjanmaan maakunta
Kruunupyy Kronoby R/S 80,0 5 332 Pohjanmaan maakunta
Kumlinge Kumlinge R 89,6 294 Ahvenanmaa
Kökar Kökar R 89,4 227 Ahvenanmaa
Lapinjärvi Lappträsk S/R 33,1 919 Uusimaa
Lemland Lemland R 92,4 1 796 Ahvenanmaa
Lohja Lojo S/R 3,5 1 659 Uusimaa
Loviisa Lovisa S/R 41,7 6 458 Uusimaa
Lumparland Lumparland R 90,2 377 Ahvenanmaa
Luoto Larsmo R/S 92,3 4 713 Pohjanmaan maakunta
Maalahti Malax R/S 85,8 4 782 Pohjanmaan maakunta
Maarianhamina Mariehamn R 85,3 9 796 Ahvenanmaa
Mustasaari Korsholm R/S 68,8 13 267 Pohjanmaan maakunta
Myrskylä Mörskom S/R 9,3 185 Uusimaa
Närpiö Närpes R 83,7 7 857 Pohjanmaan maakunta
Parainen Pargas R/S 56,2 8 700 Varsinais-Suomen maakunta
Pedersören kunta Pedersöre R/S 89,4 9 887 Pohjanmaan maakunta
Pietarsaari Jakobstad R/S 56,0 10 966 Pohjanmaan maakunta
Porvoo Borgå S/R 30,1 14 961 Uusimaa
Pyhtää Pyttis S/R 8,2 440 Kymenlaakso
Raasepori Raseborg R/S 65,0 18 649 Uusimaa
Saltvik Saltvik R 92,6 1 690 Ahvenanmaa
Sipoo Sibbo S/R 35,0 6 669 Uusimaa
Siuntio Sjundeå S/R 29,3 1 819 Uusimaa
Sottunga Sottunga R 90,1 91 Ahvenanmaa
Sund Sund R 91,3 945 Ahvenanmaa
Turku Åbo S/R 5,4 9 924 Varsinais-Suomen maakunta
Uusikaarlepyy Nykarleby R/S 87,0 6 550 Pohjanmaan maakunta
Vaasa Vasa S/R 22,7 15 172 Pohjanmaan maakunta
Vantaa Vanda S/R 2,7 5 704 Uusimaa
Vårdö Vårdö R 90,2 396 Ahvenanmaa
Vöyri Vörå R-S 82,1 5 502 Pohjanmaan maakunta

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuntien kielellisestä asemasta päätös (Oikeusministeriön tiedote 13.12.2012) 13.12.2012. Valtioneuvosto. Viitattu 22.9.2014.
  2. Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013–2022 Finlex. 13.12.2013. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 22.9.2014.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.