Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, mikäli kielivähemmistön koko on vähintään 3 000 henkeä tai 8 prosenttia kunnan väkiluvusta, tai jos valtioneuvosto jonkin kunnan valtuuston esityksestä päättää julistaa kunnan kaksikieliseksi. Kunta ei muutu yksikieliseksi, ellei vähemmistön osuus laske alle 6 prosentin. Kaksikielisissä kunnissa enemmistön kielenä voi olla suomi tai ruotsi.

Ahvenanmaan kaikki kunnat ovat kuitenkin yksikielisiä ja ruotsinkielisiä kielisuhteista riippumatta. Myös saamenkielisillä alueilla voivat kunnat olla kaksi- tai monikielisiä (kielinä suomi tai jokin saamen kieli). Saamelaiskieliin liittyvää kaksikielisyyttä ei ole säädetty kielilaissa, mutta saamelaiskielten asema on turvattu saamen kielilailla.

Vähemmistökielen osuuden on pudottava alle kuuden prosentin, että kunta muuttuisi yksikieliseksi. Kunta voi kuitenkin halutessaan pysyä kaksikielisenä vähemmistökielen osuuden pudotessa alle kuuden prosentin. Lohja on ainoa kunta, joka on käyttänyt tätä poikkeusmahdollisuutta. 3 000 hengen sääntö otettiin käyttöön, kun ruotsinkielisten osuus Turussa putosi alle kuuden prosentin (heitä on noin 9 800 henkeä, 5,4 %). Tällä hetkellä 3 000 hengen sääntö on voimassa myös Vantaalla (noin 5 700 henkeä, 2,7 %). Muualla kaksikielisyys määräytyy prosenttiosuuden mukaan.

Kuntien kielellinen asema 2013–2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioneuvosto säätää asetuksella kuntien kielellisen aseman aina kymmenvuotiskaudeksi kerrallaan.[1] Seuraavassa on kuntien kielisuhteet 1. tammikuuta 2013 alkaneella jaksolla.[2]

Kuntien kielellinen asema 2013–2022
  Yksikielisesti suomenkieliset kunnat
  Kaksikieliset kunnat, joissa suomi on enemmistökielenä
  Kaksikieliset kunnat, joissa ruotsi on enemmistökielenä
  Yksikielisesti ruotsinkieliset kunnat
  Suomenkieliset kunnat, joissa saamelaiskielillä on virallinen asema.

Aakkosellinen luettelo kaksi- tai yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsinkielisten suhteellinen osuus vuonna 2013 kunnittain ja ruotsinkielisten lukumäärältään suurimmat kunnat sisältäen myös Ahvenanmaan kunnat.[3]

  • Kielikoodit
    • R = yksikieliset ruotsinkieliset
    • R/S = enemmistö ruotsinkielisiä
    • S/R = enemmistö suomenkielisiä
Suomenkielinen nimi Ruotsinkielinen nimi Valtakielet Ruotsinkielisiä (%) Ruotsinkielisiä (as.) Maakunta
Brändö Brändö R 78,7 374 Ahvenanmaa
Eckerö Eckerö R 89,1 844 Ahvenanmaa
Espoo Esbo S/R 7,8 20 275 Uusimaa
Finström Finström R 91,7 2 310 Ahvenanmaa
Föglö Föglö R 85,7 490 Ahvenanmaa
Geta Geta R 87,2 436 Ahvenanmaa
Hammarland Hammarland R 92,5 1 424 Ahvenanmaa
Hanko Hangö S/R 42,8 3 901 Uusimaa
Helsinki Helsingfors S/R 5,9 35 844 Uusimaa
Inkoo Ingå R/S 54,3 3 019 Uusimaa
Jomala Jomala R 90,1 3 989 Ahvenanmaa
Kaskinen Kaskö S/R 28,5 385 Pohjanmaan maakunta
Kauniainen Grankulla S/R 35,9 3 265 Uusimaa
Kemiönsaari Kimitoön R/S 70,3 4 932 Varsinais-Suomen maakunta
Kirkkonummi Kyrkslätt S/R 17,6 6 661 Uusimaa
Kokkola Karleby S/R 13,1 6 183 Keski-Pohjanmaan maakunta
Korsnäs Korsnäs R 87,2 1 934 Pohjanmaan maakunta
Kristiinankaupunki Kristinestad R/S 55,4 3 878 Pohjanmaan maakunta
Kruunupyy Kronoby R/S 80,7 5 391 Pohjanmaan maakunta
Kumlinge Kumlinge R 90,3 298 Ahvenanmaa
Kökar Kökar R 88,4 222 Ahvenanmaa
Lapinjärvi Lappträsk S/R 32,8 925 Uusimaa
Lemland Lemland R 92,9 1 789 Ahvenanmaa
Lohja Lojo S/R 3,6 1 685 Uusimaa
Loviisa Lovisa S/R 42,0 6 504 Uusimaa
Lumparland Lumparland R 91,0 376 Ahvenanmaa
Luoto Larsmo R 92,5 4 683 Pohjanmaan maakunta
Maalahti Malax R/S 86,1 4 802 Pohjanmaan maakunta
Maarianhamina Mariehamn R 85,7 9 762 Ahvenanmaa
Mustasaari Korsholm R/S 69,0 13 209 Pohjanmaan maakunta
Myrskylä Mörskom S/R 9,8 194 Uusimaa
Närpiö Närpes R 84,8 7 915 Pohjanmaan maakunta
Parainen Pargas R/S 56,4 8 745 Varsinais-Suomen maakunta
Pedersören kunta Pedersöre R/S 87,7 9 835 Pohjanmaan maakunta
Pietarsaari Jakobstad R/S 55,8 10 965 Pohjanmaan maakunta
Porvoo Borgå S/R 30,4 15 006 Uusimaa
Pyhtää Pyttis S/R 8,1 438 Kymenlaakso
Raasepori Raseborg R/S 65,4 18 756 Uusimaa
Saltvik Saltvik R 92,8 1 682 Ahvenanmaa
Sipoo Sibbo S/R 35,6 6 724 Uusimaa
Siuntio Sjundeå S/R 29,6 1 831 Uusimaa
Sottunga Sottunga R 91,0 91 Ahvenanmaa
Sund Sund R 92,3 950 Ahvenanmaa
Turku Åbo S/R 5,4 9 783 Varsinais-Suomen maakunta
Uusikaarlepyy Nykarleby R/S 87,3 6 569 Pohjanmaan maakunta
Vaasa Vasa S/R 22,7 15 053 Pohjanmaan maakunta
Vantaa Vanda S/R 2,7 5 722 Uusimaa
Vårdö Vårdö R 90,1 390 Ahvenanmaa
Vöyri Vörå R-S 82,6 5 525 Pohjanmaan maakunta

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuntien kielellisestä asemasta päätös (Oikeusministeriön tiedote 13.12.2012) 13.12.2012. Valtioneuvosto. Viitattu 22.9.2014.
  2. Valtioneuvoston asetus kuntien kielellisestä asemasta vuosina 2013–2022 Finlex. 13.12.2013. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 22.9.2014.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.