Hyvinkään maalaiskunta
Sivulta puuttuu |
Hyvinge landskommun |
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Hyvinkää |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Uudenmaan lääni |
| Maakunta | Uusimaa |
| Perustettu [1] | 1916 |
| – emäpitäjä | Nurmijärvi Hausjärvi |
| Liitetty | 1969 |
| – liitoskunnat | Hyvinkää Hyvinkään maalaiskunta |
| – syntynyt kunta | Hyvinkää |
| Pinta-ala | km² [1] (1963) |
| – maa | 289,9 km² |
| Väkiluku | 6 902 [1] (1963) |
| – väestötiheys | 23,81 as/km² |
Hyvinkään maalaiskunta (ruots. Hyvinge landskommun) oli Uudellamaalla sijainnut Suomen kunta. Se yhdistyi 1. tammikuuta 1969 Hyvinkään kaupungin kanssa.
Hyvinkään mlk:n naapurikunnat olivat Hyvinkään kaupunki sekä Hausjärvi, Loppi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Riihimäki, Tuusula ja Vihti. Suurimmat asutuskeskittymät olivat Hyvinkäänkylä, Ridasjärvi, Palopuro ja Kaukas. Hyvinkäänkylän ja kaupungin rajan välille nousi 1950-luvulta alkaen Vehkojan omakotialue. Lisäksi Tuusulaan kuuluvan Jokelan taajaman tuntumaan muodostui tiheä omakotiasutus.
Hyvinkään mlk:n vaakunan suunnitteli Olof Eriksson ja se vahvistettiin vuonna 1953. [2] Nurmijärven seurakunnasta vuonna 1916 erotettu Hyvinkään seurakunta kattoi sekä kaupungin että maalaiskunnan. Hyvinkään kauppala (vuodesta 1960 kaupunki) erotettiin maalaiskunnasta vuoden 1926 alussa.
Hyvinkään mlk:n suurin maatila oli Kytäjän kartano, jonka tilukset kattoivat koko kunnan länsiosan ja joka oli Pohjoismaiden laajin yksityinen maatila. Muita huomattavia maatiloja olivat Ahdenkallion kartano, Helletorppa ja Sykäri sekä Kytäjän kartanosta erotetut Karlbergin, Palkkisillan ja Suopellon ulkotilat. Hyvinkään mlk:n alueella oli teollisuutta Kaukasissa ja kunnan etelärajalla Jokelan tuntumassa. Valtaosa maalaiskunnan asukkaista sai vanhastaan toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, mutta sotien jälkeen palveluelinkeinojen osuus kasvoi huomattavasti asukkaiden työpaikkojen siirryttyä maalaiskunnan ulkopuolelle.
Krissin tilalla Hyvinkäänkylässä aloitti vuonna 1930 toimintansa agrologeja kouluttanut, Hannes Gebhardin aloitteesta perustettu Pienviljelysneuvojaopisto, joka toimi sittemmin nimillä Hyvinkään maatalousopisto (1967−1992) ja Uudenmaan maaseutuopisto (1993−2005). Opiston perinteisiin kuuluivat 1990-luvun lopulle saakka oppilaiden vuosittain järjestämät Pilliniemen juhannusjuhlat. Agrologien koulutus opistossa päättyi 2000-luvun taitteessa. Oppilaitos kuuluu nykyisin Hyria-yhtymään.
Sisällysluettelo |
Henkikirjakylät [muokkaa]
Erkylä, Hyvinkäänkylä, Kytäjärvi, Nukari, Pengarkoski, Ridasjärvi, Selänoja
Katso myös [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 27. tammikuuta 2008.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 137. Otava 1967, Helsinki.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Suomenmaa 2 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela). Porvoo: WSOY, 1968.
- Rauhakoski, Katri: Pienviljelysneuvojaopistosta Maaseutuopistoksi. Helsinki: Edita, 1993.
| Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti |
| Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjalohja - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Nummi-Pusula - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Pyhäjärvi Ul - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola |
