Turkhauta
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Turkhauta on kylä Hausjärven kunnassa.
Sijainti ja etäisyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turkhauta sijaitsee seututie 290:n eli vanhan Hyvinkää–Hämeenlinna-maantien varrella. Turkhauta rajoittuu pohjoisessa ja idässä Janakkalan kuntaan rajanaan Puujoki. Hausjärven hallinnollinen keskustaajama Oitti sijaitsee noin 11,5 km itä-kaakkoon, Hausjärven kirkonkylä noin 7,8 km kaakkoon ja Riihimäen kaupunki noin 9 km etelään. Hausjärveen kuuluva Ryttylä, joka sijaitsee pääradan varrella, on noin 3 km länteen Turkhaudasta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turkhaudan nimi oli aiemmin Hausteturku ja se sai nimensä majavista saatavasta ihmelääkkeestä, hausteesta. Hausteen uskottiin mm. lisäävän sukupuolista kyvykkyyttä ja auttavan erilaisiin tauteihin. Myös Hausjärvi on saanut nimensä hausteesta.
20. maaliskuuta 1849 Suomen tie- ja vesikulkulaitosten insinöörikunnan päällikkö Alfred Stjernvall ehdotti rautatien rakentamista Helsingistä Turkhautaan. Hänen ehdotuksensa mukaan rautatie olisi toteutettu hevosvetoisena. Tutkimusten tuloksena vuonna 1851 valmistunut ratasuunnitelma toteutettiin kuitenkin välille Helsinki–Hämeenlinna. Noin kolmen kilometrin päästä Turkhaudan sivuuttava rata rakennettiin vuosien 1857–1862 aikana ja hevosien sijasta siinä ajettavien junien voimanlähteeksi hankittiin höyryvetureita.
Palvelut ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turkhaudan ala-aste lakkautettiin 1990-luvulla ja nykyisin alue kuuluu Ryttylän koulupiiriin. Kauppa, posti ja ravintola ovat nekin lopettaneet toimintansa.
Kesäisin Turkhaudalla on teatteriesityksiä Miinan Monttu -nimisessä katetussa ulkoilmateatterissa. Turkhaudan läheisyydessä on tunnettu Kolmilammin tanssilava.
Turkhaudalla on viime vuosien aikana kunnostettu Turkhaudan järveä. Sinne on suunniteltu luontopolkua ja lintutorneja.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Google Maps
- Hausjärven karttapalvelu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kolmilammin lava
- Silmun sanomat – Miinan montun äänenkannattaja
- Uimonen, Jorma: Miksi Tikkurilan asemasta tuli niin komea? Helsingin-Hämeenlinnan radan asemien synty, osa 1. 1994. Helsingin Pitäjä 1994, 66–79. Viitattu 11/2009. (suomeksi)