Salmi (Karjalan tasavalta)
| Salmi Салми |
|
|---|---|
 Salmin ortodoksisen kirkon rauniot. |
|
 vaakuna |
|
  Salmi |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjän federaatio |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Pitkärannan piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | taajama |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 1 256 km² |
| Väkiluku (2011) | 3 700 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
| Postinumero | 186821 |
| Suuntanumero(t) | +7 814 3325 |
.svg)
Salmi (ven. Са́лми) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Laatokan Lunkulanlahteen laskevan Tulemajoen suussa 36 kilometriä Pitkärannasta kaakkoon.[1] Taajamassa on 1 900 ja kunnassa 3 700 asukasta (vuonna 2011)[2].
Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salmin kunnan pinta-ala on 1 256 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu koillisessa Pitkärannan, pohjoisessa Loimolan, koillisessa Vieljärven ja kaakossa Viteleen kuntiin sekä etelässä Laatokkaan[4]. Pinta-alasta suurin osa on metsää ja vesialuetta[5].
Kunta sijaitsee Laatokkaan rajoittuvan Aunuksen tasangon luoteisosassa[6]. Sen alueella virtaavia jokia ovat Uuksunjoki, Tulemajoki ja Miinalanjoki eli Änäjoki[7]. Järviä ovat Laatokan lisäksi Karkunlampi, Muljana, Vepsäislampi, Sudimusjärvi, Pitkäjärvi eli Kaijanpää, Palojärvi, Saarijärvi, Ponkolanjärvi, kaksi Likolampea ja Mustalampi[8]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat Karkun uraani, mineraalivärit, rautamalmi, hiekka, sora, turve ja sapropeeli[9].
Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluu 11 kylää: Karkku, Kaukajärvi (ven. Kavgozero), Kavaino (ven. Kovaino), Kirkkojoki, Lunkulansaari, Manssila, Mantsinsaari, Miinala, Orusjärvi, Rajakontu ja Räimälä[10]. Suurimmat asutuskeskukset ovat Salmin ohella 700 asukkaan Räimälä ja 500 asukkaan Miinala[11]. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 66 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 10 % valkovenäläisiä, 10 % karjalaisia, 4 % suomalaisia, 3 % ukrainalaisia ja 2 % tataareja[12].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Salmin historia
Salmi oli Suomeen kuuluneen Salmin kunnan keskustaajama talvi- ja jatkosotaan asti, jolloin alue luovutettiin Neuvostoliitolle. Rajakonnun, Kavainon ja Kaukajärven kylät sijaitsivat vanhan rajan Venäjän-puolella.
Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salmin kautta kulkee Aunuksen ja Värtsilän välinen A130-maantie. Taajamasta on linja-autoyhteydet Pitkärantaan, Aunukseen ja Petroskoihin.[13] Kunnan läpi menee myös Lotinapellon ja Jänisjärven välinen rautatie, jolla on Salmin asema, Karkunkylän, Rajakonnun sekä 97 ja 109 kilometrin pysähdyspaikat. Salmin asemalla pysähtyy päivittäin kaksi kaukojunaa.[14]
Kunnassa toimii pienimuotoista puunjalostus-, rakennus-, elintarvike- metalli- ja ompelimoteollisuutta. Maatalous on keskittynyt lihakarjan kasvatukseen ja kalanviljelyyn. Tulemajoella on kaksi vesivoimalaa. Kaivannaisista hyödynnetään uraania, mineraalivärejä, turvetta, hiekkaa ja soraa.[15]
Keskustaajaman palveluihin kuuluvat lastentarha, peruskoulu, sisäoppilaitos, kansantaiteen talo kirjastoineen ja paikallissairaala. Siellä on myös joukko kauppoja, kahvila, posti, pankki ja huoltoasema.[16]
Matkailu ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kunnan alueella sijaitsevia kulttuuriperintökohteita ovat Mantsinsaaren arkeologiset löydöt, Stolbovan rauhan rajakivi Rajakonnussa, Salmin raunioitunut Pyhän Nikolauksen kirkko (1824), Orusjärven talvikirkko (1910), Rajakonnun ja Orusjärven vanhat asuintalot sekä toisen maailmansodan sotilashaudat[17]. Majoituspalveluja tarjoavat Salmin länsipuolella sijaitseva lomakylä sekä Räimälän ja Lunkulansaaren vierasmajat. Karkussa on lasten kesäleiri ja Hiilikankaan länsipuolella metsästys- ja kalastusmaja.[18]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Generalnyi plan Salminskogo selskogo poselenija Pitkjarantskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju v tekstovoi forme xn----7sbbowred6b.xn--p1ai. Arkistoitu 25.4.2019. Viitattu 9.2.2013. (venäjäksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Karelija: entsiklopedija, tom 3, s. 60. Petrozavodsk: Petropress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8.
- ↑ Generalnyi plan, s. 3–4.
- ↑ Generalnyi plan, s. 3.
- ↑ Generalnyi plan, s. 11.
- ↑ Generalnyi plan, s. 61.
- ↑ Generalnyi plan, s. 13.
- ↑ Generalnyi plan, s. 15.
- ↑ Generalnyi plan, s. 16.
- ↑ Generalnyi plan, s. 16–19.
- ↑ Generalnyi plan, s. 4.
- ↑ Generalnyi plan, s. 27.
- ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Generalnyi plan, s. 25–25.
- ↑ Generalnyi plan, s. 26–27.
- ↑ Generalnyi plan, s. 39–40.
- ↑ Generalnyi plan, s. 29–32.
- ↑ Generalnyi plan, s. 24–25.
- ↑ Generalnyi plan, s. 31–32.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Salmin kunnan sivusto (venäjäksi)
| ||||||