Haminan hiippakunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Haminan hiippakunta oli vuosina 1743-1812 toiminut hiippakunta, joka koostui Turun rauhassa Venäjään liitetyllä alueella eli ns. Vanhassa Suomessa toimineesta Kymenkartanon provinssista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Kaakkois-Suomi liitettiin Venäjään 1743, esivallan myötä alue siirtyi ortodoksisen kirkon vaikutuspiiriin. Turun rauhassa oli kuitenkin sovittu, että Venäjän yhteyteen siirtynyt alue saisi säilyttää luterilaisen uskon. Venäläiset halusivat säilyttää valtaamansa alueen rauhallisena ja alueesta muodostettiin oma hiippakuntansa. Hiippakuntaa johti konsistori, jonka puheenjohtajana ja tuomiorovastina toimi Haminan ja Vehkalahden kirkkoherra.

Hiippakunnan johdossa oli lähes neljänkymmenen vuoden ajan Fabian Niklas Gudseus, jolle venäläinen esivalta oli antanut tehtäväksi alueen kirkollisten olojen järjestämisen. Gudseus pyrki säilyttämään olot entisellään ja jätti voimaan ns. "Ruotsin mallin", joka tarkoitti esimerkiksi ruotsin säilymistä seurakuntien virkakielenä. Kirkolla oli näin vahva vaikutus alueen suomalaispiirteiden säilymiseen.

Hiippakunta lakkautettiin vuonna 1812, jolloin alue liitettiin osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa.[1][2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kymenlaakson kirkot
  2. Haminan hiippakunnan konsistori - Haminan seurakunta
  3. Paikalliset persoonat