Kustaa V
Kustaa V | |
---|---|
Kustaa V valokuvattuna 1940-luvulla | |
Ruotsin kuningas | |
Valtakausi |
8. joulukuuta 1907 – 29. lokakuuta 1950 |
Edeltäjä | Oskar II |
Seuraaja | Kustaa VI Aadolf |
Syntynyt |
16. kesäkuuta 1858 Tukholma, Ruotsi |
Kuollut |
29. lokakuuta 1950 (92 vuotta) Tukholma, Ruotsi |
Hautapaikka | Riddarholmskyrkan, Tukholma |
Puoliso |
Kuningatar Viktoria ( 1881; 1930) |
Lapset | |
Koko nimi | Oscar Gustaf Adolf |
Suku | Bernadotte |
Isä | Oskar II |
Äiti | Kuningatar Sofia |
Nimikirjoitus |
Kustaa V (Oscar Gustaf Adolf, 16. kesäkuuta 1858 – 29. lokakuuta 1950) oli Ruotsin kuningas vuosina 1907–1950. Hän oli Ruotsin ja Norjan kuninkaan Oskar II:n vanhin poika. Syntyessään hän sai Värmlannin herttuan arvonimen.[1]
Varhainen elämä ja perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kustaa syntyi Drottningholmin linnassa Tukholmassa vuonna 1858.[2] Vuonna 1869 Kustaa alkoi käydä Beskowskan koulua, mutta hänet vedettiin pois sieltä niin sanotun palatsikoulutuksen piiriin, jossa hänestä koulutettiin tulevaa kuningasta. Tuolloin hänen pääopettajanaan toimi Carl Lundberg.[3]
Vuonna 1878 Kustaa lähti vuoden mittaiselle ulkomaanmatkalle, jonka tarkoituksena oli yhtäältä ruokkia tulevan kuninkaan kulttuurien tuntemusta, vaikka tämä ei vaikuttanut Kustaata kiinnostavan, ja toisaalta tarjota hänelle mahdollisuus tutustua potentiaaliseen vaimoon.[3]
Hän nai Badenin prinsessa Viktorian 20. syyskuuta 1881. Hän oli Ruotsin Sofian tyttärentytär, ja näin Ruotsia hallitseva Bernadotte-suku yhdistyi entisiin kuningassukuihin Vaasaan ja Holstein-Gottorpiin. Kustaan avioliittoa Viktorian kanssa on kuvattu onnettomaksi.[4]
Ollessaan kruununprinssi Kustaa palveli Ruotsin armeijassa. Hän opiskeli muiden opintojensa ohella myös Ruotsin sotakorkeakoulussa. Hänet ylennettiin 1884 kenraalimajuriksi ja 1898 kenraaliksi.
Kustaalle ja Viktorialle syntyi kolme poikaa: Kustaa VI Aadolf (1882–1973), Södermanlandin herttua Wilhelm (1884–1965) ja Västmanlandin herttua Erik (1889–1918).
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kustaa V:n kiinnostuksenkohteita olivat musiikki ja taide. Hän harrasti myös tennistä ja kilpaili salanimellä Mr. G. Lisäksi metsästys oli yksi kuninkaan harrastuksista.[5][6]
Kustaan seksuaalinen suuntautuminen on ollut keskustelun aihe Ruotsissa jo vuosia.[4] Kuninkaalla väitettiin olleen suhde ravintoloitsija Kurt Haijbyn kanssa.[7] Vuonna 1952 Haijby asetettiin syytteeseen hovin painostamisesta. Hänen väitettiin kiristävän suuria rahasummia; muutoin hän paljastaisi juorutun seksisuhteensa kuninkaan kanssa.[8] Tästä niin sanotusta Haijbyn tapauksesta on tehty dramatisoitu televisiosarja, joka esitettiin SVT:llä vuonna 2021.[9]
Kuninkaana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kustaa V nousi kuninkaaksi isänsä Oskar II:n kuoltua 8. joulukuuta 1907. Kuninkaana Kustaan motto oli ”Kansan kanssa isänmaan hyväksi” (ruots. Med folket för fosterlandet).[10] Ruotsin kuninkaille oli järjestetty kruunajaiset 1200-luvulta lähtien, mutta Kustaasta tuli ensimmäinen kuningas, joka kieltäytyi kruunajaisista.[5] Norja oli itsenäistynyt omaksi kuningaskunnakseen vuonna 1905, joten toisin kuin isänsä, Kustaa ei koskaan hallinnut Norjaa. Kun Norjan suurkäräjät julisti maan itsenäiseksi 7. kesäkuuta, Kustaa oli vierailulla Berliinissä.[3]
Kustaa V oli viimeinen Ruotsin kuningas, joka puuttui suoraan politiikkaan: Hän arvosteli hallitusta vuoden 1914 puolustusbudjettiriidassa, mikä aiheutti niin sanotun linnanpihakriisin. Tämän jälkeen hän hallitsi parlamentaristisesti.[11] Kuninkaan valta Ruotsissa oli vähentynyt tuntuvasti jo ennen Kustaan valtaannousua, mutta taatakseen monarkian säilymisen Ruotsissa hän pyrki sopeutumaan ajan henkeen.[6]
Kustaa V teki virallisen vierailun Suomeen vuonna 1925.
Kuninkaana Kustaa V pyrki vahvistamaan perustuslaillista monarkiaa ja demokratiaa Ruotsissa.[10]
Toinen maailmansota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kesän 1941 juhannuskriisin aikaan, jolloin natsi-Saksa vaati lupaa kuljettaa 15 000 miehen Engelbrecht-divisioona Etelä-Norjasta Suomen rajalle Haaparannalle, Kustaa V kannatti kuljetusluvan myöntämistä.[12] Monet päähallituspuolueen eli sosiaalidemokraattien valtiopäiväedustajista vastustivat Saksan vaatimukseen suostumista, mutta hallituskoalition oikeistopuolueet, puolueisiin kuulumaton ulkoministeri Christian Günther ja yleensä hallituksen politiikkaan puuttumista vältellyt Kustaa V kannattivat sitä. Yhtenä perusteluna vaatimukseen suostumiselle oli, että Ruotsin tulisi tukea Suomea, jonka tiedettiin liittyvän pian sotaan Saksan rinnalle.[13][14] Lopulta sosiaalidemokraattinen pääministeri Per Albin Hansson taivutteli hallituksensa suostumaan väittämällä, että kuningas luopuisi muuten kruunusta. Historiantutkimus ei ole kyennyt vahvistamaan, uhkasiko Kustaa V todella hallitusta kruunustaluopumisella.[14][15]
Viimeiset vuodet ja kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuollessaan 92-vuotiaana Kustaa V oli Ruotsin historian vanhin hallitseva monarkki.[6]
Kunnianosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsalaiset ja norjalaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Serafiimiritarikunta (Ruotsi, 1858)
- Kuninkaallinen Kaarle XIII:n ritarikunta (Ruotsi, 1858)
- Miekkaritarikunta (Ruotsi, 1858)
- Pohjantähti-ritarikunta (Ruotsi, 1858)
- Vasa-ritarikunta (Ruotsi, 1886)[16]
- Pyhän Olavin ritarikunta (Norja, 1858)
- Norjan leijonan ritarikunta (Norja, 1858)
- Haakon VII:n vapaudenristi (Norja, 1858)
Lähde:[17]
Ulkomaalaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Elefanttiritarikunta (Tanska, 1874)[18]
- Dannebrogin ritarikunta (Tanska, 1950)[19]
- Pyhän Tapanin ritarikunta (Itävalta-Unkari, 1879)[20]
- Kultaisen taljan ritarikunta (Espanja, 1881)[21]
- Chakri-dynastian ritarikunta (Siam)
- Valkoisen norsun ritarikunta (Siam)
- Kamehameha I:n kuninkaallinen ritarikunta (Havaijin kuningaskunta)
- Vapauttajan ritarikunta (Venezuela)
- Sukkanauharitarikunta (Yhdistynyt kuningaskunta)
- Kuninkaallinen viktorialaisketju (Yhdistynyt kuningaskunta)[22]
- Kunnialegioona (Ranska)
- Sotilasmitali (Ranska)
- Leopoldin ritarikunta (Belgia)
- Etelän Ristin ritarikunta (Brasilia)
- Valkoisen leijonan ritarikunta (Tšekkoslovakia, 1937)[23]
- Kotkaristin ritarikunta (Viro, 1930)[10]
- Vapaudenristi (Viro, 1925)[10]
- Valkoisen ruusun ritarikunta (Suomi, 1919)[24]
- Salomon sinetin ritarikunta (Etiopia, 1945)[25]
- Krysanteemiritarikunta (Japani)
- Vapahtajan ritarikunta (Kreikka)
- Takovon ristin ritarikunta (Serbia)
- Kunniamaininnan ritarikunta (Ottomaanivaltakunta)
- Osmanin ritarikunta (Ottomaanivaltakunta)
- Romanian tähden ritarikunta (Romania)
- Romanian kruunun ritarikunta (Romania)
- Sotilashyveen mitali (Romania)
- Pyhän Kaarlen ritarikunta (Monaco, 1875)[26]
- Pyhimmän ilmoituksen ylin ritarikunta (Italia)
- Tornin ja miekan sotilaallinen ritarikunta (Portugalin kuningaskunta)
- Kristuksen veljeskunta (Portugalin kuningaskunta)
- Avizin sotilaallinen ritarikunta (Portugalin kuningaskunta)
- Pyhän Jaakon miekan sotilaallinen ritarikunta (Portugalin kuningaskunta)
- Pyhän Andreaksen ritarikunta (Venäjän keisarikunta)
- Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunta (Venäjän keisarikunta)
- Valkoisen kotkan ritarikunta (Venäjän keisarikunta)
- Pyhän Annan ritarikunta (Venäjän keisarikunta)
- Pyhän Stanislauksen ritarikunta (Venäjän keisarikunta)
- Zähringerin leijonan ritarikunta (Badenin suurherttuakunta)
- Alankomaiden leijonan ritarikunta (Alankomaat)
- Nassaun perheen kultaisen leijonan ritarikunta (Alankomaat)
- Tammikruunun ritarikunta (Luxemburg)
- Wendien kruunun ritarikunta (Mecklenburgin ruhtinaskunta)
- Uskollisuuden ritarikunta (Badenin suurherttuakunta)
- Berthold I:n ritarikunta (Badenin suurherttuakunta)
- Württembergin kruunun ritarikunta (Württembergin kuningaskunta)
- Guelphin kuningashuoneen ritarikunta (Hannover)
- Hohenzollernin perheen ritarikunta (Preussin kuningaskunta)
- Ludvigin ritarikunta (Hessenin suurherttuakunta)
- Pyhän Hubertin ritarikunta (Baijerin kuningaskunta)
Lähde:[17]
Esivanhemmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Galleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Santeri Salokiven maalaus Kustaa V:n vierailusta Suomessa 22.8.1925
-
Kustaa V:n kuninkaana käyttämä monogrammi
-
Kuningas seuraa auringonpimennystä vuonna 1945
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Elgklou, Lars: Bernadotte-suvun tarina. Suomentanut Salmenoja, Margit. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto Oy, 1981. ISBN 951-23-1749-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Laati, Iisakki: Mitä Missä Milloin 1951, s. 73. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
- ↑ Gustav V | king of Sweden Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 27.2.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Gustav V Svenskt biografiskt lexikon. 2023. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
- ↑ a b Ruotsin salattu seksiskandaali: Kun kuningas Kustaa V palasi krokotiilinmetsästyksestä, löysi hän kuningattaren teltasta epäilyttävissä puuhissa Ilta-Sanomat. 31.1.2023. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ a b Gustaf V, 1858–1950 Kungahuset. 2023. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Gustaf V 1907-1950 Kungligaslotten. 2023. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Tv-serien En kunglig affär, berättelsen om Kurt Haijby – när sex, svek och maktspel skakade det svenska kungahuset Svenska YLE. 23.12.2021. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Haijbyaffären: Homosex- och utpressningskandal i kungahuset Sveriges Radio. 18.5.2009. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Haijbyaffären blir dramaserie i SVT Hufvudstadsbladet. 22.5.2020. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Teenetemärkide kavalerid Vabariigi Presidendi Kantselei. 2023. Viitattu 27.2.2023. (eesti)
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 927, 944. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- ↑ Harrison, Dick: Avgörande dagar 1941. Populär Historia, 2019, nro 7, s. 29-37. (ruotsiksi)
- ↑ Sara Griberg: Midsommarkrisen 1941 (ruotsiksi) Allt om historia 27.5.2011 (Internet archive). Viitattu 31.8.2020.
- ↑ a b Nationalencyklopedin, 13. bandet, MALAY–MÖNJ, s. 296. Bra böcker, Höganäs 1994. (ruotsiksi)
- ↑ Herman Lindqvist: Ruotsin historia – jääkaudesta tulevaisuuteen (suom. Seppo Hyrkäs), s. 753–754, 755–757. WSOY, Helsinki 2003. Alkuteos Historien om Sverige – från istid till framtid (2002).
- ↑ Sveriges statskalender (s. 525) runeberg.org. 1905. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
- ↑ a b Sveriges statskalender (s. 438) runeberg.org. 1905. Viitattu 27.2.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Statshaandbog for Kongeriget Danmark for Aaret 1944 Kongelig Dansk Hof- og Statskalender. 1944. Viitattu 27.2.2023. (tanska)
- ↑ Order of the Dannebrog (Dannebrogordenen) Tallinn Museum of Orders of Knighthood. 15.6.2018. Viitattu 27.2.2023. (englanti)
- ↑ A Szent István Rend tagjai tornai.com. Arkistoitu 2010. Viitattu 27.2.2023. (unkari)
- ↑ Caballeros de la insigne orden del toisón de oro (s. 147) Guía Oficial de España. 1887. Viitattu 27.2.2023. (espanja)
- ↑ Page 3311 | Issue 28134, 5 May 1908 | London Gazette The Gazette. 1908. Viitattu 27.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Kolana Řádu Bílého lva aneb hlavy států v řetězech vyznamenani.net. 2023. Viitattu 27.2.2023. (tchèque)
- ↑ Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen ulkomaalaiset saajat Ritarikunnat. 9.10.2020. Viitattu 27.2.2023.
- ↑ The Imperial Orders and Decorations of Ethiopia The Crown Council of Ethiopia. Arkistoitu 2012. Viitattu 27.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Actes officiels (pdf) Journal de Monaco. 6.4.1875. (ranska)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kustaa V Wikimedia Commonsissa
- Kahdeksankymmenvuotias kuningas, Suomen Kuvalehti, 04.06.1938, nro 22, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Ruotsin kuningas Kustaa V 80-vuotias, Kuva, 08.06.1938, nro 12, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kuningas metsällä, Kuva, 09.11.1938, nro 23, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Edeltäjä: Oskar II |
Ruotsin kuningas 1907–1950 |
Seuraaja: Kustaa VI Aadolf |
|