Hotelli Juhana Herttua
| Hotelli Juhana Herttua | |
|---|---|
 Hotelli Juhana Herttua 1950-luvulla. |
|
| Osoite | Itäpuisto 1 |
| Sijainti | Pori |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | hotelli |
| Valmistumisvuosi | 1955 |
| Purkuvuosi | 2018 |
| Suunnittelija | Olaf Küttner ja Charles Hagan |
| Rakennuttaja | Porin Halli Oy |
| Kerrosluku | 7 |
 |
|
Hotelli Juhana Herttua oli Porissa vuosina 1955–1997 toiminut hotelli.[1] Se oli pitkään kaupungin paras ja kallein hotelli, jota valmistumisajankohtanaan pidettiin myös koko Suomen nykyaikaisimpana hotelli-ravintolana.[2][3] Juhana Herttuan lopetettua toimintansa hotellikiinteistö oli asuinkäytössä, kunnes Omenahotelli aloitti sen tiloissa vuonna 2011. Toukokuussa 2016 rakennuksen ylin kerros tuhoutui tulipalossa, jonka jälkeen sammutusvedestä vaurioitunut kiinteistö purettiin vuonna 2018.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perustaminen ja alkuvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juhana Herttuan perustivat Porin liike-elämän ja teollisuuden edustajat, joiden mielestä kaupungissa ei ollut tarpeeksi korkeatasoista hotellia. Porissa oli myös jatkuvasti pulaa hotellihuoneista. Hotelli päätettiin rakentaa Itäpuiston ja Isolinnankadun kulmaan samaan kortteliin, jossa sijaitsee muun muassa vuonna 1928 valmistunut Porin kauppahalli. Paikalla olleen puutalon tilalle oli jo suunniteltu kauppahallin laajennukseksi modernia liikekiinteistöä, mutta lopulta päädyttiin hotellin rakentamiseen.lähde? Sen suunnittelusta vastasivat porilaiset arkkitehdit Olaf Küttner ja Charles Hagan. Lisäksi suunnittelutyöhön vaikutti merkittävästi rakennuttajan edustajana kauppaneuvos Artturi Hellemaa.[3] Kiinteistön rakennutti kauppahallin omistanut Porin Halli Oy, mutta hotellin omistajaksi perustettiin Oy Juhana Herttua.lähde? Hotellin nimi valittiin yleisökilpailulla, johon saapui yli 900 ehdotusta. Se päätettiin nimetä Porin kaupungin vuonna 1558 perustaneen Juhana Herttuan mukaan.[4]
Hotelli Juhana Herttua avattiin 27. marraskuuta 1955. Rakennuksessa oli seitsemän kerrosta sekä maanalainen pysäköintihalli. Ensimmäisessä kerroksessa oli sisääntuloaulan lisäksi suuri liikehuoneisto, joka sijaitsi Isolinnankadun puolella. Toisessa kerroksessa oli 150 hengen ravintola keittiöineen sekä 25 hengen Katariina-kabinetti. Kolmannessa kerroksessa sijaitsi neljä kabinttia, joista suurin oli 130 hengelle tarkoitettu Ulvila-sali. Muut kabinetit olivat nimeltään Kultainen talja, Pirkka ja Nahkiainen. Hotellihuoneet sijaitsivat rakennuksen 4.–6. kerroksissa. Huoneita oli yhteensä 46, joissa oli tilaa 80 asiakkaalle. Ylimmässä kerroksessa oli saunatilat ja pesula. Sisustuksen suunnittelivat turkulaiset sisustusarkkitehdit Carin Bryggman ja Uolevi Nuotio. Kotimaisista jalopuulajeista valmistetut huonekalut valmisti porilainen huonekalutehdas Oy Ekwall Ab.[3] Hotellin valaisimet suunnitteli Paavo Tynell, ja ne valmisti hänen johtamansa Oy Taito Ab.[5]
Henkilökuntaa oli alun perin noin 50. Ensimmäisenä hotellinjohtajana toimi Yrjö Eloranta ja hovimestarina Olof Eklöf. Keittiömestarina aloitti Sveitsissä palkittu Heikki Heinonen, joka oli aikaisemmin työskennellyt muun muassa Floridan Suomi-talon keittiöpäällikkönä.[3] 1960-luvun puolivälistä lähtien keittömestarina toimi saksalainen Emich von Haldenwang, joka myöhemmin työskenteli Finlandia-talon keittiöpäällikkönä.[2][6]
Korkean hintatason johdosta syntyneen lentävän lauseen mukaan hotellin perusti Juhana Herttua, mutta hinnat määräsi Iivana Julma.[7] Toisen tarinan mukaan laulaja Tapio Rautavaara oli laskun saatuaan todennut, että hotellin nimen pitäisi olla Iivana Julma.[8]
Myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuussa 1965 Juhana Herttua siirtyi Alkon tytäryhtiön Oy Yhtyneet Ravintolat Ab:n (myöh. Arctia) omistukseen. Uudeksi hotellinjohtajaksi tuli aikaisemmin Helsingissä Hotelli Marskin ja Kalastajatorpan johtajana toiminut Erkki Honkanen.[9] Uuden omistajan myötä hotellin taso alkoi kuitenkin laskea. Merkittävä 1960-luvun uudistus oli ravintolan muuttuminen iltaisin tanssiravintolaksi.[2] Vuosina 1969–1990 Juhana Herttua toimi myös Pori Jazz -festivaalin konserttipaikkana, jolloin hotellin ravintolassa esiintyivät muun muassa Bobby McFerrin, Sarah Vaughan, Tony Scott ja Chet Baker.[10]
1990-luvun alussa hotellin osti intialaissyntyinen liikemies Nicky Sandhu, jonka kuoltua liikenneonnettomuudessa toimintaa jatkoi hänen puolisonsa.[11] Hotellitoiminnan loputtua vierashuoneet muutettiin opiskelija-asunnoiksi. Ravintolatiloissa toimi 2000-luvun alkuun saakka suosittu yökerho Club USA, kunnes myös ravintola saneerattiin asunnoiksi.[12] Vuodesta 2011 lähtien kiinteistössä oli Omenahotelli aina keväällä 2016 tapahtuneeseen tulipaloon saakka.[1]
Tulipalo ja purkaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakennuksen ylin kerros ja kattorakenteet vaurioituivat pahoin 28. toukokuuta 2016 syttyneessä tulipalossa, joka sai alkunsa vapaamuurarien kokoustilojen keittiöstä.[13] Myös muut kerrokset kärsivät sammutustöiden yhteydessä pahoja vesivahinkoja.[14] Tulipalosta aiheutui kaikkiaan noin 5–6 miljoonan euron vahingot. Kyseessä oli tuhoisin rakennuspalo Porin keskustan alueella sitten vuoden 1981 Porin puuvillatehtaan palon. Syksyllä 2016 rakennus päätettiin korjata ennalleen, mutta vakuutusyhtiön kanssa käytyjen pitkien nevottelujen jälkeen se sai lopulta purkutuomion joulukuussa 2017.[15] Rakennuksen purku aloitettiin keväällä 2018. Sen tilalle rakennetaan asuintalo.[1] Paikalle suunnitellaan jopa 14-kerroksista tornitaloa.[16]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Joensuu, Jenni: "Herttuassa kävi porilaista parempaa väkeä" – legendaarinen Juhana Herttuan talo katoaa Porin katukuvasta pala kerrallaan 6.6.2018. Yle Uutiset. Viitattu 1.7.2018.
- ↑ a b c Hammarberg, Ville: Kun SS-miehet Juhana Herttuassa pukkihyppelyä hyppivät. Satakunnan Kansa, 5.6.2016, s. B6–8. Viitattu 1.7.2018.
- ↑ a b c d Hotelli Juhana Herttua Porissa avataan tänään. Helsingin Sanomat, 27.11.1955, s. 25. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.7.2018.
- ↑ ”Juhana Herttua” Porin uuden hotellin nimeksi. Helsingin Sanomat, 4.6.1955, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.7.2018.
- ↑ Paavo Tynell : Seinävalaisin 18.4.2016. Bukowskis. Viitattu 1.7.2018.
- ↑ Langenoja, Marianna: Tämä mies toi 1970-luvulla ravintoloiden kestohitin Suomeen 5.8.2017. Aamulehti. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 1.7.2018.
- ↑ Juhana Herttuan 6.4.2011. Porilaiset.com. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 1.7.2018.
- ↑ Murto, Aulis: Wanhan Kulkurin Witsikirja, s. 26–27. Helsinki: Books on Demand, 2008. ISBN 978-952-49808-4-5.
- ↑ Juhana Herttua siirtyi Alkolle. Helsingin Sanomat, 4.8.1965, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 1.7.2018.
- ↑ Festivaalivuodet Pori Jazz. Viitattu 1.7.2018.
- ↑ Hammarberg, Ville: Tulipalo: Porin Omena-hotellin palo saatu hallintaan – vahingot miljooniin 28.5.2016. Aamulehti. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 1.7.2018.
- ↑ Kerro muistosi Juhana Herttuan talosta 30.5.2016. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 1.7.2018.
- ↑ Omenahotellin turmellut palo tuhosi vapaamuurarien tärkeää esineistöä – kokoustivat tiloissa edellisenä iltana 30.5.2016. MTV. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 1.7.2018.
- ↑ Kuva katosta näyttää mittavat tuhot: Porin Omena-hotellia voi odottaa purkutuomia 28.5.2016. Aamulehti. Arkistoitu 28.10.2018. Viitattu 1.7.2018.
- ↑ Suominen, Meri: Muistatko, miten kävi Juhana Herttuan talolle? Kokosimme talon vaiheet vuoden 2016 tulipalosta tähän päivään 24.5.2018. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 1.7.2018.
- ↑ Westrén-Doll, Joakim: Juhana Herttuan tilalle voi kohota jopa 14 kerroksen tornitalo – "Se on hurjan kokoinen sitten jo" 6.7.2018. Satakunnan Kansa. Arkistoitu 6.7.2018. Viitattu 7.7.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hotelli Juhana Herttua Wikimedia Commonsissa
