Porin kauppahalli
Sivulta puuttuu 
Porin kauppahalli on vuonna 1927 rakennettu yksityinen kauppahalli Porin ydinkeskustassa, Yrjönkadulla. Poriin suunniteltiin ensimmäistä kunnallista kauppahallia jo vuonna 1906, jolloin se piti rakentaa kauppatorille silloisen vaakahuoneen paikalle.
Kun kunnallista hallia ei saatu aikaan, rakennettiin v. 1927 yksityinen kauppahalli nykyiselle paikalleen ulvilalaisen nahkatehtailija Arthur Hellmanin toimesta. Rakennuksen suunnittelu annettiin helsinkiläiselle arkkitehdille O.J.A. Viljaselle. Hallikiinteistöä on sittemmin laajennettu vuosina 1939 ja 1955.
Nykyään kauppahallin tiloissa toimii 17 yrittäjää.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Joulukuun 20. päivänä 1927 vihittiin Porin Halli juhlavasti käyttöön. Hallihanke oli ollut Porissa vireillä vuodesta 1906, jolloin kaupunginvaltuusto oli asettanut toimikunnan lehtori E. Granit-Ilmoniemen esityksestä tutkimaan kunnallisen hallin saamista kaupunkiin.
Kunnallista kauppahallia oli erityisen voimakkaasti ajanut piirieläinlääkäri G.W. Rönholm, josta josta tuli valmistelevan toimikunnan jäsen. Muut jäsenet olivat konsuli H. Rosenlew, kauppias C.E. Ramberg, professori J.W. Hjelmman, rakennusmestari A. Fagerholm ja lehtori E. Granit-Ilmoniemi.
[muokkaa] Ensimmäinen rakennussuunnitelma
Toimikunta laati yksityiskohtaisen suunnitelman. Sen mukaan halliin olisi tullut 64 myymälää. Kustannusarvio oli 150.000,- markkaa, jonka summan toimikunta ehdotti varattavaksi hallin rakentamiseen Porin väkijuomayhtiön ja anniskeluyhtiön voittovaroista 1907. Valtuusto hylkäsi ehdotuksen viinavarojen käyttämisestä hallirakennukseen.
Toimikuntaan kutsuttiin lisäjäseniksi kapteeni H. Lucander ja kauppias E. Parvinen. laajennetun toimikunnan tehtävänä oli valaista etenkin kauppahalli asian taloudellista puolta.
[muokkaa] Uusi ehdotus valmistuu
Hallitoimikunta työskenteli vuoden verran asian parissa ja pysyi lähes entisessä kannassaan. Tarkoitukseen tulisi viinavoittovaroista myöntää ainakin 25.000,- markkaa. Lisäksi halli ehdotettiin rakennettavaksi Kauppatorille vaakahuoneen seutuville.
Sijaintipaikka synnytti kiivastakin keskustelua ja vastustusta eri syistä. Torin eteläpuolella asuvat pelkäsivät, että halli pilaa heidän talojensa näköalan. Toiset taas epäilivät, että halli alentaa heidän taloissaan sijaitsevien liikkeiden arvoa.
Valituksia tehtiin aina senaattiin asti. Näin hallihanke lykkääntyi vuoteen 1913 asti, jolloin senaatti marraskuun 23. päivänä tekemällään päätöksellä hylkäsi tehdyt valitukset.
[muokkaa] Kauppahalli kauppatorille
Vuonna 1914 tuli halliasia jälleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Hallitoimikunnan mielestä Kauppatori oli edelleen sopivin hallin paikaksi. Valtuusto antoi toimikunnan tehtäväksi tutkia muita vaihtoehtoja.
Toimikuntaan liittyi jälleen kaksi uutta jäsentä, maisteri J.A. Vasara ja uudelleen konsuli C.E. Ramberg.
Vuoden 1915 valtuuston pöytäkirjoista käy ilmi, että senaatti oli vahvistanut kaupungin asemakaavamuutoksen siten, että halli tulisi kuitenkin Kauppatorille.
Ensimmäisen maailmansodan vuoksi rakennushanke ei käynnistynyt. Vuonna 1924 valtuuston kanslia totesikin, että halliasia on ”kuolleessa pisteessä” . Kaupunkilaisten mielipidekin oli muuttunut niin, että hallia ei enää haluttu rakennettavaksi Kauppatorille.
[muokkaa] Yksityinen hallihanke viriää
Ulvilalainen nahkatehtailija Arthur Hellman oli tällä väliin ryhtynyt harkitsemaan kauppahallin rakentamista. Hän oli hankkinut vuonna 1918 omistukseensa Yrjön- ja Nikolainkadun, nykyään Valtakadun, kulmassa sijainneen talon. Tähän rakennukseen Hellman vuonna 1919 suunnitteli kauppahallia.
Tehtailija Hellman joutui kuitenkin luopumaan tästä ajatuksesta, hallihankkeesta hän ei luopunut. Hän osti vuonna 1923 tehtailija J. Honkasen talon Yrjönkatu 12:sta ja kolme vuotta myöhemmin osan naapuritontista talonomistaja Hj. Nygreniltä.
Arthur Hellmanin saatua hankituksi hallihankkeelle sopivat tontit, ryhdyttiin kauppahallin rakentamista suunnittelemaan todenteolla. Hanke käynnistyi Porin Nahkateollisuus Oy:n nimissä, mutta muutettiin vuonna 1927 Porin Halli Oy:ksi.
[muokkaa] Työt käynnistyvät
Rakennuksen suunnittelu annettiin helsinkiläiselle arkkitehdille O.J.A. Viljaselle, jolta ne valmistuivat maaliskuussa 1927. Työt päästiin alkamaan kesäkuun 18. päivä, jolloin allekirjoitettiin Porin Halli Oy:n ja rakennusmestari Lauri Mattisen välillä sopimus.
Hallin rakentamisen lisäksi sopimuksessa sovittiin myös Yrjönkadun puolelle rakennettavasta viisikerroksisesta asuin- ja liiketalosta. Kokonaiskustannusarvio oli 4.250.000,- markkaa. Tämän jälkeen ei enää aikailtu. Kauppahalli valmistui vielä samana vuonna ja juhlallisia vihkiäisiä vietettiin vielä samana vuonna arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnä ollessa 20.12.1927 kello 14.00. Tuntia myöhemmin porilaisilla oli tilaisuus tulla tutustumaan huippu-uudenaikaiseen kauppahalliin, jossa kaupankäynti aloitettiin seuraavana aamuna.
[muokkaa] Ulkomailta oppia
Kotimaisten kauppahallien lisäksi tutkittiin myös ulkomaisia kauppahalleja. Niinpä porilaiset saattoivatkin todeta saaneensa kansainväliset mitat täyttävän kauppahallin.
Hallissa oli 89 myymälää, joista 24 oli liha- ja leikkelemyymälää, 7 kalamyymälää, joissa oli vesialtaat elävänä myytäville kaloille, 3 jauho- ja ryynimyymälää, 5 voi-, juusto- ja munamyymälää, 9 kahvi-, hedelmä ja siirtomaatavaramyymälää. Kellarikerroksessa sijaitsi hallikahvila, erikoiskalakellarit, jäähdytyshuoneet, pukuhuoneet ja varastotilat.
Isolinnankadun puoleisessa siipirakennuksessa sijaitsi tilat lihantarkastamoa ja kolmea elintarvikelaboratoriota varten. Näihin tiloihin tuli myöhemmin Ahteen makkaratehdas.
Samaan urakkasopimukseen kuulunut liike- ja asuintalo valmistui puoli vuotta myöhemmin eli 1.6.1928. Samalla rakennus oli Porin ensimmäinen varsinainen kerrostalo.
Kaupunkilaiset olivat ristineet rakennuksen ”Hellmannin pilvenpiirtäjäksi” Talossa oli myös Porin ensimmäinen hissi, joka herätti porilaisissa siinä määrin kiinnostusta, että taloon oli pestattava hissipoika kuljetuksia hoitamaan.
Ensimmäinen rakennusvaihe oli tullut maksamaan kokonaisuudessaan 5,5 miljoonaa markkaa. Alkuperäinen kustannusarvio oli jouduttu ylittämään runsaalla miljoonalla markalla.
[muokkaa] Hallikiinteistöä laajennetaan
Vuonna 1938 hallikiinteistöyhtiö osti Hj. Nygrenin perikunnalta tontin loppuosan. Arkkitehti O.J.A. Viljaselta tilattiin piirustukset laajennusta varten.
Syksyllä 1939 valmistui Yrjönkadun ja Itäpuiston puoleinen kaksikerroksinen asuin- ja liiketalo, joka ulottui ”Hellmannin pilvenpiirtäjään”. Tästä rakennuksesta oli Holmlundin hallin kautta liittymä Kauppahalliin.
Myös kauppahallin myymälätiloilla oli kysyntää. Näin syntyi ajatus tilojen laajentamisesta. Isolinnankadun- ja Itäpuiston kulmauksessa Nygrenin ajoilta peräisin ollut puurakennus päätettiin purkaa ja sen tilalle rakentaa moderni kiinteistö.
Aluksi suunnitelma oli laajentaa Kauppahalli siten, että n.s. kangashalli siirtyisi itäpuiston puolelle ja sen toiseen kerrokseen olisi tullut ravintola. Piirustukset laati arkkitehtitoimisto Olaf Küttner vuonna 1953.
Koska Porissa oli jatkuvasti pulaa hotellihuoneista, päädyttiin tässä vaiheessa uuteen ratkaisuun. Vuonna 1955 valmistui hotellirakennus, jonka alakertaan Isolinnankadun puolelle valmistui tilat kangashallille. Entiseen kangashallitilaan saatiin laajennettu elintarvikehalli.
