Turun nähtävyydet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Turun 750-vuotisjuhlapostimerkki vuodelta 1979. Merkissä esiintyy lukuisia Turun nähtävyyksiä.

Turussa, Suomen vanhimmassa kaupungissa, sijaitsee useita nähtävyyksiä ja valtakunnallisesti tärkeitä kohteita. Suuri osa kaupungin tärkeimmistä ja suosituimmista kohteista sijaitsee Turun keskustan alueella, mutta myös kaupungin ulkopuolella sijaitsee merkittäviä nähtävyyksiä. Tunnetuimpia Turun nähtävyyksistä lienevät keskiaikaiset Turun linna ja Turun tuomiokirkko, sekä vuoden 1827 Turun palosta säilynyt Luostarinmäen käsityöläismuseo ja keskiaikaa ja nykytaidetta esittelevä Aboa Vetus & Ars Nova. Varsinais-Suomen vuoden 2006 kymmenestä suosituimmasta matkailukohteesta kahdeksan sijaitsi Turussa. Aiemmin mainittujen neljän kohteen lisäksi kärkeen ylsivät myös Caribia Kylpylä, Lasten Seikkailupuisto Kupittaalla, musiikkifestivaali Ruisrock sekä merimuseo Forum Marinum.

Turun linna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turun linna
Turun linna on eräs kaupungin tunnetuimmista nähtävyyksistä

Turun linna on yli 700 vuotta vanha kulttuurihistoriallinen matkailukohde. Museotoiminta alkoi linnassa jo vuonna 1881, kun Turun kaupungin historiallinen museo aloitti siellä toimintansa. Linna tuhoutui talvisotien pommituksessa pahoin vuonna 1941 ja sodan jälkeen aloitettu linnan restaurointi keskeytti pitkäksi aikaa museotoiminnan. Linnan korjaukset saatiin valmiiksi vuonna 1961 ja linna avattiin uudelleen yleisölle. Suurin osa linnan huoneista on restauroitu alkuperäiseen asuunsa.

Linnassa toimii Turun kaupungin historiallisen museon lisäksi Turun maakuntamuseon vaihtuvien näyttelyiden tila. Museovierailla on mahdollisuus tutustua linnaan joko opastetulle kierrokselle tai itsenäisesti. Koska linna sijaitsee heti Turun sataman vieressä ovat sekä linna, että siellä sijaitsevat museot monille ulkomailta saapuville matkailijoille ensimmäisiä tutustumiskohteita kaupungissa. Linna on myös monien suomalaisten koululaisten luokkaretkeilyn kohde. Yhteensä Turun linnassa vierailee vuosittain noin 200.000 matkailijaa tai kaupunkilaista.

Turun kirkot ja muut uskonnolliset rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turussa ja sen lähialueilla sijaitsee useita kirkkoja, jotka edustavat usean eri vuosisadan tyylilajeja. Suurimmat Turun kaupungin alueella sijaitsevat kirkot ovat Turun tuomiokirkko, Mikaelinkirkko, Martinkirkko sekä Ortodoksinen kirkko. Vanhimpia Turussa sijaitsevista kirkoista ovat Tuomiokirkon lisäksi keskiaikaiset Maarian kirkko ja Pyhän Katariinan kirkko. Mainitsemisen arvoisia ovat myös Kakskerran kirkko, joka on rakennettu 1700-luvun lopulla, sekä jugendia ja funktionalismia edustava Betel-kirkko, jota on rakennettu ja laajennettu 1900-luvun alun vuosikymmeninä. Uudempaa 1900-luvun modernia arkkitehtuuria edustavat Pallivahan, Varissuon ja Hirvensalon kirkot. 1900-luvun valmistunut Turun synagogaa on listattu museoviraston valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon.

Turun tuomiokirkkoa pidetään Suomen kansallispyhäkkönä ja se kuuluu maan merkittävimpiin historiallisiin rakennuksiin. Pitkästä rakennusajasta johtuen tuomiokirkko ei edusta ainoastaan yhtä tyylisuuntaa, vaan on sekoitus muun muassa romaanista, goottilaista sekä uusgoottilaista tyyliä. Päivittäin tuomiokirkossa vierailee yli tuhat ihmistä. Vuoden 2006 kesäkuun aikana Tuomiokirkossa kävi 23 400 vierailijaa ja toukokuussa 21 300. Kansallispyhäkkö kiinnostaa myös ulkomaalaisia turisteja. Vierailijoita käy päivittäin kaikkialta maailmasta, yleisimpien maiden joukossa Venäjä, Australia, Yhdysvallat, Italia ja Ranska.

Itse rakennuksen lisäksi kirkossa sijaitsee tuomiokirkkomuseo kirkon etelälehterillä sekä tuomiokirkon portaiden tasanteella lähetyskahvila Domcafé, joka on kesäaikana avoinna joka päivä. Museon kokoelmassa on esineitä, jotka kertovat tuomiokirkon vaiheista ja kirkollisesta elämästä. Museossa on esillä muun muassa pyhimyspatsaita ja alttarivälineitä katoliselta keskiajalta. Uskonpuhdistuksen jälkeisestä ajasta kertovat kirkkotekstiilit ja hopeaesineet. Museossa voi tutustua myös tuomiokirkon rakennusvaiheisiin.

Turun kaupungin läntisen puolen maisemaa hallitsee vuonna 1905 käyttöön otettu Mikaelinkirkko. Lars Sonckin suunnittelema rakennus edustaa ulkoasultaan saksalaistyyppistä uusgotiikkaa. Se on pohjaratkaisultaan kolmilaivainen pitkäkirkko lehtereineen ja monisärmäisine kuorineen. Päätornin korkeus perustuksesta laskien on 77 metriä. Kirkko toimii kesäisin tiekirkkona, joten kirkossa on mahdollista vierailla kesäaikaan ilman erillistä sovittua aikaa.

Martinkirkko ja sen torni ovat selkeästi ympäri eteläistä Turkua havaittavia maamerkkejä. Martin kaupunginosassa Aurajoen eteläpuolella sijaitseva kirkkorakennus on vihitty käyttöön Martti Lutherin syntymän 450-vuotisjuhlana 12. marraskuuta 1933. Kirkko on näin myös nimetty uskonpuhdistaja Martti Lutherin mukaan. Siirtymätyyliä klassismista funktionalismiin edustavan kirkon suunnittelivat yhteistyönä arkkitehdit Totti Sora ja Gunnar Wahlroos. Kirkon tyylille on ominaista sekä ulkona että sisällä toistuva tiukka asiallisuus ja yksinkertaisuus. Näkemisen arvoista kirkossa on sen tyylilajin lisäksi alttarimaalaus, jossa kuvataan Jeesuksen ristiinnaulitseminen Golgatalla. Se toteutettiin kilpailun perusteella, jossa voittajiksi valittiin turkulaistaiteilijat Einari Wehmas ja Karl Ingelius. Al secco -teoksen korkeus on 15 metriä ja leveys 9,47 metriä ja maalaus oli pitkään Pohjoismaiden suurin alttarimaalaus. Kirkon sisälle on mahdollisuus päästä tutustumaan ainoastaan ennakolta sovittuna ajankohtana.

Suurtorin ympäristön vanha arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomiokirkon ympäristössä on itse kirkon lisäksi lukuisia tutustumiskohteita. Kirkon takana Tuomiokirkonkadun varrella sijaitsevat 1800- ja 1900-luvuilla valmistuneet Åbo Akademin rakennukset ja näytelmäkirjailija Josef Julius Wecksellin patsas. Kirkon itäpuolella, Rothoviuksenkadun varrella sijaitsee Turun akatemian rakennus, Akatemiatalo, joka vaurioitui Turun palossa, mutta korjattiin myöhemmin Turun hovioikeuden käyttöön. Kirkon edustalla olevaa Tuomiokirkontoria reunustavat Brahenpuisto ja Tuomiokirkonpuisto sekä vastarannalla sijaitseva Lönnrotinpuisto. Viereisellä Vanhalla Suurtorilla järjestetään erilaisia tapahtumia ja myös sitä reunustavat useat merkittävät rakennukset, kuten Brinkhallin talo ja vanha raatihuone.

Puistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun linnassa viljeltiin Suomen ensimmäiset puutarhakasvit.[1] Turun vanhimpina puistoina voidaan pitää Ruissaloa sekä Kupittaata, joita on käytetty virkistykseen jo 1600-luvulta lähtien. Ensimmäiset lehtipuuistutukset tehtiin 1700-luvun aikana ja ne löytyvät Aurajoen rannalta sekä suurtorin alueelta.[2] Ykköspuistoina kaupungissa voidaan nykyisin pitää Rautatien aukion ja Vanhan Suurtorin puisto-alueita.[3] Turun Linnan puisto oli aiemmin yksi Turun harvoista edustuspuistoista, mutta nykyisin puisto on päässyt rapistumaan. Puiston remontointi on kuitenkin suunniteltu vuonna 2007. Tutustumisen arvoisena puistoalueena voi myös pitää Turun hautausmaata, joka vihittiin käyttöön vuonna 1807. Alueen pinta-ala on 59,2 hehtaaria, ja sillä sijaitsee noin 45 000 hautaa. Hautausmaalle on haudattu lukuisia historiallisesti merkittäviä henkilöitä, ja sen haudoilla on useita tunnettujen kuvanveistäjien suunnittelemia veistoksia ja muistomerkkejä. Alueella on viiden uskontokunnan hautausmaat: luterilainen, katolinen, ortodoksinen, juutalainen ja islamilainen.[4]

Museot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Joutsen on nähtävissä Merikeskus Forum Marinumin yhteydessä.

Turun kaupungissa sijaitsee kymmeniä museoita ja gallerioita. Turun maakuntamuseo huolehtii kaupungissa viidestä museosta, jotka ovat: Apteekkimuseo ja Qwenselin talo, Biologinen museo, Kuralan Kylämäki, Luostarinmäen käsityöläismuseo sekä Turun linna. Muut erityisen tärkeät ja vierailluimmat museot ovat Turussa Aboa Vetus & Ars Nova, Ett Hem -museo, Merikeskus Forum Marinum, Sibelius-museo, Turun tuomiokirkkomuseo, Turun taidemuseo, Wäinö Aaltosen museo sekä Turun terveydenhuoltomuseo.

Historialliset museot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun suosituin historiallinen museo Aboa Vetus & Ars Nova aloitti toimintansa vuonna 1995 Turun keskustassa, osoitteessa Itäinen rantakatu 4-6. Museo sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä Turun tuomiokirkolta. Museon Aboa Vetus -puolella esitellään museon kunnostustöiden yhteydessä aloitetuissa arkeologisissa kaivauksissa löydettyä keskiaikaista Turkua. Ars Nova -puoli taasen keskittyy nykytaiteeseen. Museo sijaitsee Valter Jungin suunnittelemassa, Rettigin palatsina tunnetussa rakennuksessa Aurajoen itärannalla. Museo on nykyisin Varsinais-Suomen suosituimpia nähtävyyksiä ja se sai vuonna 2006 Kynnys ry:n palkinnon. Kynnys ry perusteli palkinnon myöntämistä sillä, että Aboa Vetus & Ars Nova on kunnostautunut erilaisten museokäyttäjäryhmien huomioimisessa sekä esteettömyyden sekä saavutettavuuden edistämisessä.

Qwenselin talo Aurajoen rannalla heti Turun kaupungintalon vieressä on Turun vanhin omavaraistalouden ajalta säilynyt porvaristalo. Talo rakennettiin Pietari Brahen 1652 laadittamassa asemakaavassa aatelistolle varatulle alueelle noin vuonna 1700. Myöhemmin rakennettuun kauppasiipeen on sisustettu 1800-luvun apteekki, johon kuuluu materiaali- ja yrttihuone, kaksi laboratoriota ja offisiini. Offisiinissa on Suomen vanhin säilynyt apteekkisisustus. Museon näyttelysiivessä sijaitsee Åke Lydmanin apteekkiastioiden kokoelma, 1920-luvun lääketutkimuslaboratorio ja farmasiahistorian näyttely. Perusnäyttelyiden lisäksi museossa on vuosittain vaihtuvia pienoisnäyttelyitä ja ohjelmatoimintaa. Museossa toimii myös niin sanottu lasten apteekki, jossa museon sisäpihalla ja luonnossa opiskellaan lääkeyrttejä ohjauksessa. Pakaritupasiiven pohjoispäässä sijaitsevat entiset talli-, lantala- ja käymälätilat sekä navetta.

Muut muiden aikakausien asumista esittelevät museot ovat Turussa Kuralan Kylämäki sekä Ett hem- museo. Kuralan kylämäellä esitellään sekä kokeellista arkeologiaa että 1950-luvun aidon maatilan toimintaa. Tilalla on kesäisin lehmiä, lampaita, kanoja ja possuja ja se sopii erityisesti lapsiperheiden vierailukohteeksi. Ett hem -museo esittelee 1800–1900-lukujen vaihteen säätyläiselämää. Varakonsuli Alfred ja rouva Hélène Jacobssonin yksityiskoti on säilynyt heidän toiveenaan koskemattomana 1800-1900-lukujen vaihteesta. Asunnossa sijaitsee useita vuosisadan vaihteen kuvataiteilijoiden ja kuvanveistäjien teoksia. Mielenkiintoisia ovat myös esinekokoelmat, jotka ajan porvariskotien tapaan kuuluivat myös Jacobssonien sisustukseen.

Arkielämää esittelee myös Luostarinmäen käsityöläismuseo, joka on Turun keskustassa Vartiovuoren kupeessa sijaitseva ulkoilmamuseo. Museo käsittää 18 korttelia, joiden yli kolmessakymmenessä alkuperäisillä paikoillaan säilyneissä puutaloissa esitellään perinteisten kaupunkikäsityöläisten verstaita ja asumuksia ja sitä kautta suomalaisia rakennusperinteitä, puun käyttöä sekä 1800- ja 1900-luvuilla eläneiden suomalaisten käsityöläisten arkielämää. Esillä on muun muassa merimiehen ja kirvesmiehen talo, kellosepän verstas ja tupakantekijän talo. Museossa on oma posti sekä pieni kauppa, josta voi ostaa vanhan ajan makeisia ja suomalaisia käsityötuotteita. Vanhojen 1800-luvun aikaisten asumusten lisäksi esillä on 1960-luvulla museossa asuneiden miesten talo, sekä museoalueen viimeisen asukkaan, 1980-luvulla kuolleen vanhan naisen yksiö. Luostarinmäen käsityöläismuseo avattiin yleisölle 29. kesäkuuta 1940. Museon tekee maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen se, että alueen taloja ei ole koottu paikalle muualta vaan ne ovat alkuperäisinä alkuperäisillä paikoillaan. Muualta maailmasta ei samanlaista alkuperäistä kokonaisuutta löydy. Museolle on myönnetty F.I.J.E.T.:n kansainvälinen matkailupalkinto Kultainen omena vuonna 1984 ainoana pohjoismaissa.

Taidemuseot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taidetta kaupungissa esittelee useiden galleriatilojen lisäksi Turun taidemuseo sekä Wäinö Aaltosen museo. Turun taidemuseo on Turun Puolalanmäellä sijaitseva, etenkin suomalaiseen taiteeseen keskittyvä museo. Se oli avautuessaan keväällä 1904 maan toinen taidemuseoksi suunniteltu rakennus Ateneumin jälkeen. Turkulaisten liikemiesveljesten Ernst ja Magnus Dahlströmin rahoittaman museon suunnitteli arkkitehtiprofessori Gustaf Nyström. Graniittilinna edustaa 1800-luvulla Keski-Euroopassa muodostunutta taidemuseotyyppiä. Siinä pienemmät huoneet ryhmittyvät suuren keskussalin ympärille ruhtinaspalatsin tapaan. Graniittiharkoista muotoiltu julkisivu korostaa monumentaalista kansallisromanttista arkkitehtuuria.

Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää ja sen laajan kokoelman omistaa Konstföreningen i Åbo eli Turun Taideyhdistys ry. Taideyhdistys perustettiin jo vuonna 1891 edistämään taiteen harrastusta ja arvostusta, mutta tilat se sai vasta vuonna 1904 kun Turun Taidemuseo valmistui. Turun taidemuseon yli sadan vuoden ajan keräämä peruskokoelma koostuu lähinnä kotimaisesta taiteesta. Museon kuuden tuhannen teoksen laajuisesta kokoelmasta löytyy muun muassa Akseli Gallen-Kallelan, Helene Schjerfbeckin ja Robert Wilhelm Ekmanin kuuluisia teoksia.

Wäinö Aaltosen museo sijaitsee Aurajoen itärannalla lähellä Turun kaupunginteatteria ja on nykytaiteeseen painottunut taidemuseo. Perusnäyttelyn rungon muodostaa Turun kaupungin taidekokoelma, joka sisältää muun muassa huomattavan kokonaisuuden lahjoituksena saatuja Wäinö Aaltosen töitä. Vaihtuvissa näyttelyissä museossa on esillä sekä kansainvälistä että kotimaista modernia taidetta. Modernistisen museorakennuksen on suunnitellut Aaltonen yhdessä poikansa Matti Aaltosen ja tämän vaimon Irma Aaltosen kanssa. Museo avattiin vuonna 1967.

Luonnontieteelliset museot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luontoon voi Turussa perehtyä kolmessa eri museossa: Biologisessa museossa, Turun yliopiston eläinmuseossa sekä Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Biologisen museo Turun urheilupuiston ja Samppalinnan maauimalan vieressä sisältää pysyvän näyttelyn, jossa esitellään kolmetoista luontodioraamaa eläimineen. Maisemat esittelevät kolmisenkymmentä nisäkäs- ja 136 lintulajia. Lisäksi museossa järjestetään vuosittain vaihtuvia pienoisnäyttelyjä. Turun yliopiston eläinmuseon opinto- ja yleisökokoelmien avulla voi tutustua pääosaan Suomen nisäkkäistä, linnuista, matelijoista ja sammakkoeläimistä sekä kaloista. Esillä on myös kattava kokoelma kotimaisia hyönteisiä, jonkin verran tropiikkien eläimiä eri ryhmistä sekä kotimaisten eläinten jälkiä ja jätöksiä. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha Ruissalossa on sekä tieteellisen tutkimuksen keskus, että yleisölle avoin museo, jossa kävijä pääsee tutustumaan erilaisiin kasveihin. Modernin kasvihuoneen vieressä sijaitsee ulkopuutarha, jossa kasvavat muun muassa hyötykasvit, ruusut, kukkaniityt, kivikkokasvit, lummelammet sekä eksoottiset puut ja pensaat. Kasvihuoneissa on laajat mehikasvien ja trooppisten lajien kokoelmat.

Nähtävyyksien sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska suurin osa Turun nähtävyyksistä sijaitsee pienellä alueella, ovat monet niistä nähtävissä yhden päivän aikana kävellen tai pyöräillen. Jokivartta pitkin pääsee kulkemaan kävelykatuja pitkin Turun tuomiokirkolta aina Turun linnalle saakka.

Jokivarsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akatemiatalo lähellä Tuomiokirkkoa.
Martinkirkon torni on näkyvä maamerkki jokivarren alajuoksulla.

Turun keskusta on rakentunut Aurajoen varrelle. Jokiranta on varsinkin kesäisin suosittu ajanviettopaikka ja merkittävä osa Turun kaupunkikuvaa. Keskusta-alueella Aurajoen rannoille on rakennettu kivimuurit, jotka valaistaan pimeänä vuodenaikana. Tuomaansillan ja Tuomiokirkkosillan välillä, jossa joen rannoille ei ole rakennettu valleja, jokeen on mahdollista tutustua keväällä 2007 valmistuneelta puiselta ulkoilureitiltä käsin.

Aurajoen yläjuoksulta päin ensimmäisiä ruutukaava-alueen nähtävyyksiä ovat kaksi joen itäpuolella kulkevalla Piispankadulla sijaitsevaa Åbo Akademin ylläpitämää museota: Suomen ainoa varsinainen musiikkimuseo Sibeliusmuseo ja 1800- ja 1900-lukujen porvariston elämää esittelevä Ett Hem. Piispankatu johtaa eräälle Turun tunnetuimmista nähtävyksistä, Tuomiokirkolle. Tuomiokirkon ympäristössä on lukuisia tutustumiskohteita: kirkon takana Tuomiokirkonkadun varrella sijaitsevat 1800- ja 1900-luvuilla valmistuneet Åbo Akademin rakennukset ja näytelmäkirjailija Josef Julius Wecksellin patsas. Kirkon itäpuolella, Rothoviuksenkadun varrella sijaitsee Turun akatemian rakennus, Akatemiatalo, joka vaurioitui Turun palossa, mutta korjattiin sittemmin Turun hovioikeuden käyttöön. Kirkon edustalla olevaa Tuomiokirkontoria reunustavat Brahenpuisto ja Tuomiokirkonpuisto ja vastarannalla sijaitseva Lönnrotinpuisto.

Tuomiokirkolta Aurajokea alajuoksulle päin kuljettaessa seuraavana merkittävänä nähtävyytenä on Turun vanhin tori, Vanha Suurtori. Tori on tunnettu muun muassa Brinkkalan talosta, jonka parvekkeelta julistetaan vuosittainen joulurauha, ja kesäisin järjestettävistä keskiaikaisista markkinoista. Torin ja sen vieressä sijaitsevan Porthaninpuiston välissä on kuvanveistäjä Kain Tapperin kiistelty taideteos Ajan virta. Porthaninpuistossa sijaitsee myös 1840-luvulla perustettu ravintola Pinella. Vanhalta Suurtorilta eteenpäin jatkettaessa vastaan tulee seuraavana Rettigin tupakkatehtaan omistajasuvun rakennuttama Rettigin palatsi, jossa toimii nykyisin sekä rakennuksen alta löydettyjä raunioita että nykytaidetta esittelevä Aboa Vetus & Ars Nova -museo. Rettigin palatsia vastapäätä Aurajoen toisella puolella sijaitsee Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto, jonka vanha osa on vuodelta 1903 ja uusi osa vuodelta 2006.

Auransillan jälkeen joen länsipuolella sijaitsee kaksi arvokasta kivitaloa – Turun kaupungintalo ja kaupunginkanslia – sekä Turun vanhin puutalo, noin vuonna 1700 rakennettu Qwenselin talo, jossa toimii Apteekkimuseo. Joen itäpuolella sijaitsevat Samppalinnanpuisto ja 1860-luvulla valmistunut Samppalinnan paviljonki, joka toimii kesäisin ravintolana. Auransillan ja Myllysillan puolivälissä sijaitsee kevyelle liikenteelle tarkoitettu, vuonna 1997 valmistunut Teatterisilta, joka nimensä mukaisesti johtaa Turun kaupunginteatterille. Kaupunginteatterin vieressä sijaitsee Wäinö Aaltosen museo.

Myllysillan vieressä kulkevalta Martinsillalta Aurajoen alajuoksulle jatkettaessa joen länsirannalla tulevat vastaan Vaakahuone ja saaristolaivojen laiturit. Eräs Martinsillan läheisyydestä lähtevistä laivoista on Naantaliin liikennöivä höyrylaiva S/S Ukkopekka. Saaristolaivojen kohdalla sijaitsee myös Barkerinpuisto. Martinsillan jälkeen Aurajoen ylittäminen onnistuu ainoastaan maksuttomalla ja ympäri vuoden liikennöivällä jokilautalla, Förillä.

Föriltä Aurajoen suulle kuljettaessa joen länsirannalla sijaitsevat järjestyksessä Turun kaupungin vierasvenesatama, ja Varvintori, jolla järjestetään kesäisin mm. Uuden musiikin festivaaliin ja Down By The Laituri -tapahtumaan liittyviä konsertteja. Torin edustalla on ankkuroituna 1800-luvulla valmistunut maailman viimeinen kolmimastoparkki Sigyn. Sigyn on osa merimuseo Forum Marinumin kokoelmia. Sekä museo että sen kokoelmiin kuuluvat laivat sijaitsevat Varvintorilta satamalle päin. Toinen kuuluisa museon kokoelmiin kuuluva laiva on Suomen Joutsen. Muut museon kokoelmiin kuuluvat, joen rannalla olevat laivat ovat Miinalaiva Keihässalmi ja Tykkivene Karjala. Forum Marinumilta Linnankatua eteenpäin jatkettaessa saavutaan Turun kenties tunnetuimmalle nähtävyydelle, Turun linnalle.

Läntinen keskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto sijaitsee lähellä Turun kauppatoria.

Turun kauppatori on Aurajoen ohella merkittävä kaupungin keskus. Torin ympärillä sijaitsevat muun muassa hotelli Hamburger Börs, tavaratalo Wiklund, Turun ortodoksinen kirkko ja ostoskeskus Hansakortteli. Hansakorttelin Aurakadun ja Eerikinkadun puoleisessa kulmassa sijaitsee Suomen vanhin teatteri Åbo Svenska Teater. Torin läheisyydessä Aurakadun varrella sijaitsee muun muassa nuorisokeskus Vimma. Katu päättyy Puolalanpuistoon, jossa sijaitsee Turun taidemuseo. Yliopistonkatu on Kauppatorilta Humalistonkadulle saakka kävelykatua. Kadulla sijaitsevat mm. Stockmannin Turun tavaratalo sekä Erik Bryggmanin suunnittelema Atrium-rakennus ja Betel-kirkko, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kultuuriympäristöihin. Eerikinkadun varrella sijaitsee Turun kauppahalli.

Läntisessä keskustassa sijaitsevat esimerkiksi:

Itäinen keskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun keskusta on rakennettu seitsemälle kukkulalle, joista viisi on keskustan itäpuolella. Näistä itäisen keskustan mäistä kaksi – Samppalinnanvuori ja Vartiovuorenmäki – on 1800- ja 1900-lukujen aikana rakennettu puistoiksi.

Vartiovuorenmäellä on eräs Turun suosituimmista nähtävyyksistä, Luostarinmäen käsityöläismuseo. Lisäksi mäellä sijaitsevat Vartiovuoren tähtitorni ja kesäteatteri. Samppalinnanvuori sijaitsee vartiovuoren vieressä. Samppalinnan alueella sijaitsevat maauimala ja kesäteatteri sekä Biologinen museo. Samppalinnanpuiston viheralue jatkuu Urheilupuistoon, jossa sijaitsee Paavo Nurmen stadion. Samppalinnasta lounaaseen sijaitsevassa Martin kaupunginosassa sijaitsee vuonna 1933 valmistunut Martinkirkko.

Itäisen keskustan ruutukaava-alue rajoittuu Kupitaankadun alkupäässä Kupittaanpuistoon, jossa sijaitsevat muun muassa lapsiperheille tarkoitettu Seikkailupuisto ja Kupittaan maauimala. Yhdellä Turun itäisen keskustan kukkuloista, nykyisellä Yliopistonmäellä, sijaitsevat Turun yliopiston 1950-luvulla valmistuneet rakennukset.

Keskustan ulkopuolella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskusta-alueen ulkopuolisia nähtävyyksiä ovat muiden muassa:

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kävelypolku Aurajoen rannalla.

Turun tärkeimmät luontokohteet matkailijalle ovat Turun kaupunkialueen luonnonsuojelualueet, Turun saaristo sekä kaupungin halki virtaava Aurajoki. Ruissalon saari Turun edustalla on sekä luonnoltaan että kulttuurihistorialtaan arvokas ja monipuolinen alue koko Suomessa ja Turun tärkeimpiä luonnonsuojelullisia kohteita. Sen lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiin Natura 2000 -verkostoon vuonna 2000. Jo ennen Natura-verkkoon liittämistä saarelle oli perustettu Ruissalon ja Marjaniemen luonnonsuojelualueet, joiden yhteispinta-ala on noin 85 hehtaaria. Saarella sijaitsee leirintäalue Saaronniemi, sekä Ruissalon Kylpylä. Saareen on mahdollisuus tutustua viittä eri luontopolkua pitkin, jotka on merkitty karttoihin, joita on pitkin saarta. Luonnonsuojelualueilla ei ole lupaa kävellä kesäaikaan merkittyjen luontopolkujen ulkopuolella. Ruissalo mukaan lukien Turun kaupungin alueella sijaitsee 12 luonnonsuojelualuetta. Niiden lisäksi Turku omistaa puolet Pähkinäisten saaresta yhdessä Naantalin kanssa.[6]

Aurajokilaakson ikivanha kulttuurimaisema on kansallismaisema ja kenties myös koko Varsinais-Suomen merkittävin kulttuuriympäristö. Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä–länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5–5 metriä, mutta tuomiokirkolta ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Paikoin rautatiesillan jälkeen Nummessa olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä tuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat myös karit. [7] Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen. Joen ylittää kaupungissa yhdeksän siltaa, jotka edustavat eri tyylilaje ja aikakausia 1800-luvulta 1900-lukuun. [8] Lisäksi joen ylittää lähellä sen alajuoksua föri, joka on valittu Suomen parhaaksi matkustajalautaksi ja on olennainen osa kaupunkilaisten arkea.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turku Touring: Turun puistoilla pitkät perinteet 7.4.2007. Viitattu 9.7.2008.
  2. Turun kaupunki: Turun puistoilla on pitkät perinteet 9.1.2007. Viitattu 9.7.2008.
  3. Turun sanomat: Viheralueiden ylläpito koettelee köyhää kaupunkia 1.1.2008. Viitattu 9.7.2008.
  4. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä: Hautausmaat Turussa ja Kaarinassa Viitattu 9.7.2008.
  5. Sanna Sevänen: Turku houkutellut aiempaa enemmän matkailijoita. Turun sanomat, 2007, nro 194, s. 20.
  6. Turun luonnonsuojelualueet 11.4.2007. Viitattu 9.7.2008.
  7. [http://www.aurajoki.net/Pdf/syvyyskartta_print1.pdf Aurajoen syvyyskartta (PDF)
  8. Sillat Turussa, Turku Touring