Katariina Jagellonica

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Katarina Jagellonica)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katariina Jagellonica
Kuva Katariina Jagellonicasta noin vuodelta 1553.
Ruotsin kuningatar
Valtakausi 30. syyskuuta 1568 – 16. syyskuuta 1583
Syntynyt 1. marraskuuta 1526
Krakova, Puolan kuningaskunta
Kuollut 16. syyskuuta 1583 (56 vuotta)
Tre Kronor, Tukholma, Ruotsi
Puoliso Juhana III (vih. 1562–83)
Lapset Isabella
Anna
Sigismund
Isä Sigismund I
Äiti Bona Sforza
Uskonto roomalaiskatolisuus

Katariina Jagellonica (puol. Katarzyna Jagiellonka); (1. marraskuuta 1526 Krakova16. syyskuuta 1583 Tre Kronor (linna), Tukholma)[1][2] oli Juhana III:n ensimmäinen vihitty puoliso, Suomen herttuatar[3] ja sittemmin Ruotsin kuningatar.

Kymmenen muotokuvaa Jagiellonien perheestä (Sigismund I Vanha, Bona Sforza, Sigismund II August, Sigismundin toinen puoliso Elisabet Itävaltalainen, Sigismundin ensimmäinen puoliso Barbara Radziwiłł, Katariina Itävaltalainen, Isabella Jagellonica, Katariina Jagellonica, Sofia Jagellonica, Anna Jagellonica). Lucas Cranach nuorempi 1555-1556

Suku ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katariinan isä oli Puolan kuningas Sigismund I ja äiti Bona Sforza, joka oli milanolaista ruhtinassukua. Katariina oli vanhempiensa nuorin tytär.[4] Nimi Jagellonica on latinankielinen muoto kuningassuvun nimestä Jagiełło. Hänellä oli viisi sisarusta, joista vanhenmpi veli oli Sigismund II August, pikkuveli Wojciech Olbracht kuoli keskosena sekä kolme sisarta.

Katariina varttui kuninkaan hovissa Krakovassa ja sai hyvän kasvatuksen. Hän sai perusteellisen renessanssiajan koulutuksen äitinsä hankkimilta italialaisilta opettajilta: hänet opetettiin lukemaan, kirjoittamaan ja puhumaan latinaa, saksaa ja italiaa, opastettiin keskustelutaitoon, ratsastukseen, tanssimiseen, laulamiseen ja useiden soittimien soittamiseen.[5]

Isän kuoleman jälkeen vuonna 1548 Katariina ja hänen naimattomat sisarensa Anna (1523–1596) ja Sofia (1522–1575) muuttivat äitinsä kanssa Masoviaan. Vuonna 1556, kun sisar Sofia avioitui Saksaan Braunschweig-Wolfenbüttelin herttuan Henrik V:n (1489–1568) kanssa ja äiti Bona Sforza palasi Italiaan, veli Sigismund II August siirsi Katariinan ja Annan Vilnan palatsiin varmistaakseen kuninkaallisen läsnäolon Liettuassa. Heidän oleskeluaan Vilnassa kuvailtiin onnelliseksi, he asuivat palatsissa ja hovissa, joihin Italian renessanssi vaikutti voimakkaasti: Katariinan ja Annan annettiin perustaa omat taloutensa ja seurustella aristokratian kanssa.[5]

Vanhin sisar Isabella Jagollonica (1519–1559) avioitui helmikuussa 1539 Unkarin kuningas János I Szapolyain (1487–1540) kanssa, joka oli häntä yli 30 vuotta vanhempi. Avioliitto ehti kestää vain puolitoista vuotta ennen puolison kuolemaa. Heille syntyi heinäkuussa 1540 poika János Zsigmond, joka seurasi isäänsä kuninkaana.

Anna Jagellonicasta tuli veljensä jälkeen vuonna 1572 Puolan kuningatar omalla oikeudellaan, hän avioitui Stefan Batoryn kansa. Sofia Jagellonican avioliitto jäi lapsettomaksi.

Avioliittoneuvottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katariinaa kuvattiin sisarista ​​kauneimmaksi, mutta aikakautensa mittapuun mukaan hän avioitui varsin iäkkäänä, koska suku halusi varmistaa mahdollisimman korkean tason poliittisen liiton Puolalle ja ehdotetut avioliitot vaativat pitkiä neuvotteluja, jotka lopulta olivat tuloksettomia. Vuonna 1548 sekä Brandenburg-Kulmbachin rajakreivi, sotaisana tunnettu Albert Alcibiades (1522–1557) että luterilainen Preussin herttua Albrekt Brandenburgilainen kosivat Katariinaa, molemmat pitivät häntä parempana naimakauppana kuin sisar Annaa ja Sofiaa. Katariinan veli Sigismund oli taipuvainen jälkimmäiseen kosijaan, mutta pitkien neuvottelujen jälkeen paavi kielsi avioliiton, koska osapuolet olivat sukua toisilleen.[5]

Seuraavaksi Katariina kosi Itävallan arkkiherttua, keisari Ferdinand I:n toiseksi vanhin poika Ferdinand II (1529–1595), mutta Katariinan veli Sigismund, joka oli avioitunut myös Habsburg-sukuun kuuluvan arkkiherttuatar Anna Itävaltalaisen kanssa, oli lopulta naimakauppaa vastaan. Arkkiherttua Ferdinand II nai morganaattisesti kauppiaantytär Filippine Welserin lähes 10 vuotta myöhemmin. Toinen kosija maakreivi Albert Alcibiades jäi naimattomaksi. Albrekt Mecklenburgilainen nai Braunschweig-Lüneburgin Anna-Marian (1532–1568), Braunschweig-Lüneburgin herttua Erik I:n tyttären kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1550.

Avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katariina Jagellonica naitettiin 36-vuotiaana häntä 11 vuotta nuoremmalle[1] Suomen herttua Juhanalle Vilnassa 4. lokakuuta 1562.[3] Avioliitto oli poliittinen; se oli osa Juhanan pyrkimyksiä muodostaa Venäjän vastainen liittoutuma. Myös Venäjän Iivana IV Julma oli yrittänyt kosia Katariinaa, mutta tuloksetta. Toisaalta avioliitto hiersi Juhanan ja hänen veljensä Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n välejä. Eerik kiisteli Sigismund I:n pojan, Sigismund II Augustin kanssa vallasta Baltiassa. Avioliittoneuvotteluja käytiin Ruotsin ja Puolan ollessa sodassa.

Suomen herttuatar, vankeus ja lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhana ja Katariina saapuivat Turkuun 24. joulukuuta 1562.[3] Turun linnasta muodostui pienimuotoinen renessanssihovi, mutta jo saman vuoden syksyllä Juhanan ja Eerikin ristiriita oli kehittynyt sodaksi. Juhana ja Katariina joutuivat Eerikin vangeiksi, ja heidät vietiin Gripsholmin linnaan.[6] Katariina seurasi miestään vapaaehtoisesti vankeuteen. Eräässä vaiheessa häntä uhkasi joutuminen Venäjälle, kun Iivana IV ehdotti Eerikille, että Katariinaa voitaisiin käyttää panttivankina Puolan painostamiseksi.

Vankeusaikana vuosina 1563–1567 Katariina synnytti kolme lasta, Isabella Vaasan (1564–1566), joka eli puolitoistavuotiaaksi,[6] vuonna 1566 Sigismundin, josta tuli Puolan ja Ruotsin kuningas ja Anna Vaasan (1568–1625), joka kuoli naimattomana.[7]

Kuningatar[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vankeutta kesti syksyyn 1567,[6] jolloin Eerik syrjäytettiin valtaistuimelta. Saman vuoden syyskuussa Juhana huudettiin Ruotsin kuninkaaksi, ja 10. heinäkuuta 1569 Katariina kruunattiin miehensä rinnalla Ruotsin kuningattareksi.[2] 1500-luvun lopulla katolilaisuuden merkitystä haluttiin lisätä. Syynä saattoi olla se, että Katariinalle oli tulossa suuri perintö Sforza-suvulta ja Juhana halusi perinnön Ruotsiin. Kuitenkaan perintöä ei saanut lähettää muuhun kuin roomalaiskatoliseen maahan ja niinpä Juhana yritti saada Ruotsin kirkon osittain katoliseksi. Kuningaspari vieraili usein Vadstenassa ja Katariina tuki Vadstenan luostarin toimintaa. Myös Naantalin luostari koki viimeisen lopulta lyhyeksi jääneen kukoistuksensa.[8][9]

Katariina Jagellonica kuoli 56-vuotiaana muutaman vuoden sairastelun jälkeen Tre Knonor linnassa Tukholmassa syyskuussa 1583.[7]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kajanti, Caius: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiasta. Karisto Oy, 2005. ISBN 951-23-3949-8.
  • Setälä, Päivi: Pohjoisen renessanssin nainen. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2002. ISBN 951-1-18059-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kajanti 2005, s. 12
  2. a b Jussi Nuorteva: Katariina Jagellonica (1526 - 1583) Kansallisbiografia. 23.6.2000. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 21.7.2008.
  3. a b c Setälä 2002, s. 226
  4. Kajanti 2005, s. 11
  5. a b c Mattsson, Eva: Furstinnan: en biografi om drottning Katarina Jagellonica, Bring to Life, Vadstena, 2018
  6. a b c Setälä 2002, s. 227
  7. a b Kajanti 2005, s. 16
  8. Setälä 2002, s. 228
  9. Creutz, Nådendals stads historik, s. 256f; Acta Eccelesiastica.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]