Marski

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee historiallista ruotsalaista virkaa. Marski voi tarkoittaa myös marskimaata tai marsalkka Mannerheimia.

Marski (ruots. marsk) tai valtakunnanmarski oli Ruotsissa 1200-luvulta 1600-luvulle saakka käytössä ollut korkea virkanimike, joka yleensä merkitsi sotavoimien ylipäällikköä.

Sanan marski etymologia on yhteinen sanan marsalkka kanssa: molemmat tarkoittivat muinaisessa germaaniyhteisössä hallitsijan tallimestaria. Ruotsissa marskin nimike esiintyy 1200-luvulta lähtien. Marski oli korkea arvohenkilö, jonka tehtäväksi vakiintui vähitellen asevoimien ylipäällikkyys.[1] Sillä oli kuitenkin keskiajalla ylhäisön kunniatoimen luonne, joten keskiajan tunnetuimpien marskien Torkkeli Knuutinpojan ja Kaarle Knuutinpojan asema maan tosiasiallisina johtajina johtui enemmän heidän henkilökohtaisesta vaikutusvallastaan.[2] Virka oli usein pitkiä aikoja täyttämättä. Vuonna 1630 marskista tehtiin sotakollegion johtaja ja vuoden 1634 hallitusmuodossa valtaneuvoston jäsen. Tämän jälkeen marski oli yksi viidestä valtakunnan ylimmästä virkamiehestä, joiden tehtäviin kuului muun muassa holhoojahallituksen johtaminen.[3] Marskin virkaa ei täytetty enää Carl Gustaf Wrangelin kuoleman (1676) jälkeen.[1]

Suomalaisille tuttuja marskeja ovat edellä mainittujen ohella olleet muun muassa Klaus Fleming ja Jaakko De la Gardie.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomalainen tietosanakirja, osa 5, s. 383. Weilin+Göös 1991.
  2. Facta 2001, osa 11, s. 75. WSOY 1984.
  3. Kaisu-Maija Nenonen ja Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 324. WSOY 1998.