Bridgen historia
Bridgen historia alkaa 1800- ja 1900-lukujen taitteesta, jolloin biritch-niminestä korttipelistä muovautui nykyinen bridge. Biritchin varhainen edeltäjä visti on 1500-luvulta peräisin oleva tikkipeli.[1][2][3][4]
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oxford English Dictionaryn mukaan sana bridge on englantilainen ääntämisversio "biritch"-nimisestä korttipelistä. Se on jatkoa vistille, joka oli aluksi hallitseva tikkipeli nauttien suosiosta vuosisatojen ajan. Vanhin tunnettu viittaus pelisääntöihin on vuodelta 1886, jolloin sitä kutsuttiin nimellä "biritch tai venäläinen visti". Pelissä esiintyi useita merkittäviä sääntömuutoksia ja parannuksia vistiin verrattuna: Jakaja valitsi valtti-värin tai nimesi partnerinsa tekemään sen, siinä oli mahdollisuus valtittomaan peliin (biritch); lisäksi jakajan partnerista tuli puu-ukko. Sillä oli muitakin yhtäläisyyksiä bridgen kanssa: pisteet merkattiin rivin molemmin puolin ja sitoumus oli mahdollista donkata tai reinota, täyspelipisteet saadakseen sitoumus täytyi saada valtittomassa pelissä vähintään kolmeen trikkiin, herttapelissä neljään ja ruutupelissä viiteen (täyspelipisteitä ei saatu ilman donkkia padassa ja ristissä), vistissä oli myös slammibonuksia.[5][6]
Huolimatta vistin suosiosta, tästä pelistä ja sen muunnelmista bridgestä ja bridge-vististä, tuli suosittuja Yhdysvalloissa ja Britanniassa 1890-luvulla.[7]
Tarjousbridge, joka tunnettiin silloin myös kuninkaallisten tarjousbridgenä, kehitettiin vuonna 1904. Siinä pelaajat tarjosivat sitoumuksen ja pelaajan löytämiseksi. Tavoitteeksi tuli hankkia korkeimman tarjouksen osoittama määrä tikkejä. Rangaistuksetkin otettiin käyttöön, jos pelinviejä ei saanut sitoumustaan kotiin.[8]
Moderni bridge on muun muassa Harold Stirling Vanderbiltin kehittämä, jossa muutos on pisteytyksessä. Merkittävin muutos oli, että vain tikkimäärä laskettiin alapeleissä. Täyspeleistä ja slammeista sai ylimääräisiä pisteitä. Se teki tarjoamisesta paljon haastavampaa ja mielenkiintoisempaa. Toinen muutos oli vyöhykkeet (vaara, vaaraton). Erot olivat pistemäärissä. Vaara vyöhykkeessä sai enemmän pisteitä, jos sitoumus meni kotiin. Toisaalta siinä myös menetti enemmän pisteitä sitoumuksen lipsahtaessa pietiin. Vanderbilt kirjoittaa sääntönsä puhtaiksi vuonna 1925, ja muutaman vuoden sisällä tämä sitoumusbridge oli syrjäyttänyt muita pelin muotoja (esimerkiksi rubber, jossa korttituuri on suuremmassa merkityksessä) niin paljon, että "bridgestä" tuli synonyymi sanalle "sitoumusbridge."[9]
Bridge saavutti suuren suosion Yhdysvalloissa ja Britanniassa 1930-luvulla. Aikansa kuuluisin pelaaja oli Ely Culbertson, joka osaltaan oli tekemässä bridgeä tunnetuksi.
Lähihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvalloissa ja Australiassa bridgeä pelataan yleensä kilpailubridgenä seuroissa, turnauksissa ja verkossa. Britanniassa, bridgeä pelataan yksityiskodeissa vieläkin rubberina tai Chicagona, seuroissa kilpailubridgenä ja rubberina sekä turnauksissa kilpailubridgenä. Suomessa bridgeä pelataan Yhdysvaltojen ja Australian tapaan kilpailubridgenä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://www.pagat.com/whist/whist.html
- ↑ https://www.britannica.com/topic/biritch
- ↑ https://www.britannica.com/topic/bridge-whist
- ↑ http://english.stackexchange.com/questions/172810/etymology-of-bridge-the-card-game
- ↑ https://www.pagat.com/boston/biritch.html
- ↑ http://gurulang.com/index/show/11489 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.korttipeliopas.fi/visti
- ↑ https://www.britannica.com/topic/auction-bridge
- ↑ http://historianet.fi/kulttuuri/mista-bridge-pelin-nimi-tulee
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- "Biritch, tai venäläinen Visti" John Collinson (1886), internetversio: John MacLeod (2007).
- "History of bridge (Arkistoitu – Internet Archive)".
- Bridgen lyhyt historia (Arkistoitu – Internet Archive)