Mirkka Rekola
Sivulta puuttuu 
Mirkka Elina Rekola[1] (s. 26. kesäkuuta 1931 Tampere[1]) on suomalainen kirjailija. Hän on kirjoittanut runoja, aforismeja ja esseitä. Häntä on pidetty vaikeana lyyrikkona.kenen mukaan? Esikoisteos Vedessä palaa julkaistiin 1954[1], ja se sai kiittävät arvostelut.lähde? Kului kuitenkin paljon aikaa, ennen kuin kriitikkojen enemmistö alkoi suhtautua runoilijan kirjoituksiin myötämielisesti.lähde? Rekola itse kuvaa hyvin osuvasti vastaanottoaan teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet: ”perinteisen runon lukijoille olin aivan vieras, yltiömodernisteille en kyllin moderni”. Täysin huomiotta kirjailijan alkutaival ei jäänyt, sillä kirjailijapalkintoja kuitenkin myönnettiin useita. Nykyään kunniatohtoriksi korotetun runoilijan arvostus on erittäin korkealla, ja esimerkiksi 1995 Rekolalle myönnetyn taiteen Suomi-palkinnon perusteluissa hänen sanataiteensa kehuttiin maailman merkittävimpien joukkoon.lähde?
Tutkimuksen kohteeksi Mirkka Rekolan tuotanto on päässyt varsinaisesti vasta 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1997 ilmestyi monihahmotteisuutta kartoittanut Liisa Enwaldin väitöskirja Kaiken liikkeessä lepo, joka osaltaan toimi tienraivaajana tutkimuksille. Pro gradu -tutkielmia on vuoteen 2008 mennessä tehty kahdeksan.lähde?
Rekola kirjoitti ylioppilaaksi Porvoon tyttölukiosta 1954.[1] Sen jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa kirjallisuutta, filosofiaa ja taidehistoriaa 1954–1957.[2] Hän on kirjoittanut kirjallisuusarvosteluja Suomalaiseen Suomeen, Parnassoon ja Uuteen Suomeen.
Rekola on homoseksuaali, hänen pitkäaikainen elämänkumppaninsa oli runoilija, kulttuurivaikuttaja Mirjam Polkunen (1926-2012).[3]
Sisällysluettelo |
Teokset [muokkaa]
Runokokoelmat [muokkaa]
- Vedessä palaa (WSOY, 1954)
- Tunnit (WSOY, 1957)
- Syksy muuttaa linnut (WSOY, 1961)
- Ilo ja epäsymmetria (WSOY, 1965)
- Anna päivän olla kaikki (WSOY, 1968)
- Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille (WSOY, 1972, ISBN 951-0-22849-4)
- Tuulen viime vuosi (WSOY, 1974)
- Kohtaamispaikka vuosi (WSOY, 1977)
- Runot 1954–1978 (WSOY, 1979)
- Kuutamourakka (WSOY, 1981)
- Puun syleilemällä (WSOY, 1983)
- Kuka lukee kanssasi (WSOY, 1990)
- Maa ilmaan heitetty (WSOY, 1995)
- Taivas päivystää (WSOY, 1996)
- Virran molemmin puolin. Runoja 1954–1996 (WSOY, 1997)
- Valekuun reitti (WSOY, 2004, ISBN 951-0-29397-0)
- Vesi on maailman muisti (Katharos, 2007, ISBN 978-952-5291-74-2)
- Virran molemmin puolin: Runot 1954–2004. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35198-7.
Aforistiset kokoelmat [muokkaa]
- Muistikirja (1969)
- Maailmat lumen vesistöissä (1978)
- Silmänkantama (1984)
- Tuoreessa muistissa kevät (1987)
- Tuoreessa muistissa kevät, aforistiset kokoelmat (1998)
- Tuoreessa muistissa kevät: Aforistiset kokoelmat. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35199-4.
Muut teokset [muokkaa]
- Maskuja ("pieniä elämänpituisia juttuja", WSOY, 1987, ISBN 951-0-27282-5)
- Muistinavaruus ("kirjoituksia, puheenvuoroja vuosilta 1959–1999", 2000)
- Maskuja (2. painos, laajennettu laitos, WSOY, 2002)
- Esittävästä todellisuudesta (esseitä, Sanasato, 2007, ISBN 978-952-5086-90-4)
Käännöksiä [muokkaa]
- En gynnsam plats för hjärtat (48 siv., ellerströms, 2011, ISBN 978-91-7247-259-4) - kääntänyt ruotsiksi Henrika Ringbom
- Glädje och asymmetri (1990), runovalikoima - ruotsi
- Joie et asymetrie (1987), Ilo ja epäsymmetria - ranska
- 88 poems (128 siv., WSOY, 2000, ISBN 978-951-0-24783-9) - kääntänyt englanniksi Anselm Hollo
- Himmel aus blauem Feuer (2001) - saksa
- Thank you for these illusions (1981) WSOY, Suomalaisten naislyyrikkojen antologia, englanniksi kääntänyt Anne Fried ISBN 951-0-10470-1
Palkinnot [muokkaa]
- Pirkanmaan kirjoituskilpailu lyriikkasarjan ensimmäinen sija 1954
- Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1958, 1962, 1965
- Valtion kirjallisuuspalkinto 1966, 1969, 1973, 1982 [1]
- Eino Leinon palkinto 1979[1]
- Pro Finlandia[1] 1982
- Suuren Suomalaisen Kirjakerhon palkinto 1985[1]
- Suomi-palkinto 1995[1]
- Suomen kirjailijaliiton kunniapalkinto 1996[1]
- Tanssiva karhu -palkinto 1997[1]
- Vuoden runoilija -palkinto 1998[1][4]
- Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan kunniatohtori 2000[1]
- Alex Matson -palkinto 2003[1]
- P. Mustapää -palkinto 2004[1]
- Samuli Paronen -palkinto 2007[1] (ansioista aforistiikan alalla)
- Alfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto 2008[1]
- WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto 2011[5]
Ehdokkuudet [muokkaa]
- Neustadt-palkinto, ehdokas 2000
- Tanssiva karhu -palkinto, ehdokas 2005
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on 2009, s. 868. Rekola, Mirkka. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1.
- ↑ Hietanen, Ilona: Kuka? Mirkka Rekola. Helsingin Sanomat, 9.7.2010.
- ↑ Hietanen, Ilona: Vaietuistakin vuosista on puhuttava. Helsingin Sanomat, 9.7.2010.
- ↑ http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=39&PageContent=-1
- ↑ WSOY:n kirjallisuussäätiö palkitsi Mirkka Rekolan 2.10.2011. YLE Uutiset. Viitattu 2.10.2011.
