Heikki Haavisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Heikki Johannes Haavisto (s. 20. elokuuta 1935 Raisio)[1] on suomalainen poliitikko ja yhteiskuntavaikuttaja. Hän toimi MTK:n puheenjohtajana vuosina 1975–1994 ja Suomen ulkoasiainministerinä Ahon hallituksessa vuosina 1993–1995.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haavisto valmistui ylipppilaaksi vuonna 1953 ja agronomiksi vuonna 1957. Vuonna 1962 hän valmistui lakitieteen kandidaatiksi. Haavisto suoritti myös poliittisen historian ja kansantaloustieteen sivuaineopintoja. Vuodesta 1966 hän työskenteli MTK:ssa, ensin yleissihteerinä (1966–1967), sitten toiminnanjohtajana (1967–1975) ja lopulta puheenjohtajana (1975–1994).[1]

Paavo Väyrysen erottua toukokuussa 1993 Esko Ahon hallituksen ulkoministerin paikalta Haavisto tuli hänen seuraajakseen. Ulkoministerinä Haavisto oli yksi pääneuvottelijoista, kun Suomi neuvotteli Euroopan unioniin liittymisestä. Hän jätti ministerin tehtävät saatuaan alkuvuonna 1995 halvaantumiseen johtaneen aivoverenvuodon.[1]

Heikki Haaviston eno oli jääkärikenraalimajuri Antero Svensson.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Heikki Haavisto Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kulha, Keijo K.: Mahtitalonpoika. Heikki Haaviston matkassa yleislakosta EU:hun. Helsinki: Edita, 1998. ISBN 951-37-2534-0.
Edeltäjä:
Paavo Väyrynen
Suomen ulkoministeri
19931995
Seuraaja:
Paavo Rantanen
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.