Rusokirsikka
Sivulta puuttuu | Rusokirsikka | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Prunus sargentii Rehder |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Rusokirsikka Wikispeciesissä |
Rusokirsikka (Prunus sargentii) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva puu. Sitä viljellään Suomessa koristeeksi.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Rusokirsikka kasvaa Suomessa yleensä 3-5 metrin korkuiseksi. Se on saanut suomenkielisen nimensä mahdollisesti lehdistään, jotka avautuvat keväällä erikoisen kuparinruskeina. Myös sen runko on punertavanruskea. Rusokirsikka kukkii ennen lehtien puhkeamista kauas näkyvin ruusunpunaisin kukin. Sen hedelmät ovat punamustia, sentin kokoisia yksisiemenisiä luumarjoja; Suomessa niitä muodostuu aniharvoin. Suomessa rusokirsikka on lähes aina vierasjuurinen, imeläkirsikkaan vartettu.
Levinneisyys ja kasvupaikat [muokkaa]
Rusokirsikka on kotoisin Japanista. Lisäksi levinneisyys ulottuu Korean niemimaalle ja Etelä-Sahalinille. Se kasvaa tuoreissa, keski- ja runsasravinteisissa seka- ja lehtimetsissä. Ilmastollisesti se on hemiboreaalinen-temperaattinen, lievästi mereinen. Suomessa rusokirsikka menestyy puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeillä I-II, suotuisilla paikoilla myös vyöhykkeellä III. Se viihtyy parhaiten aurinkoisella paikalla runsasravinteisessa, kalkkipitoisessa maassa.
Lähteet [muokkaa]
- Hämet-Ahti ym: Suomen puu- ja pensaskasvio. Toinen uudistettu painos. Dendrologian Seura ry, 1992.
