Huhkon kartano
.JPG)
Huhkon kartano on empire-tyylinen kartano Raisiossa. Huhkon kartanosta on jäljellä vain päärakennus. Sen vanhimmat osat ovat 1700-luvulta, mutta nykyinen empire-tyylinen ulkonäkö on peräisin noin vuosilta 1837–1842. Kartanon esikuvana on todennäköisesti ollut Carl Ludvig Engelin suunnittelemaksi arveltu Hintsan kartano vuodelta 1837.[1]
Vanhimmat kirjalliset maininnat Huhkosta ovat 1300-luvulta. Ne käsittelevät Huhkonkosken myllyä, joka on ilmeisesti vanhempi kuin Huhkon tila.lähde? Ensimmäiset viitteet itse Huhkon kartanosta Mälikkälän kylässä ovat peräisin 1500-luvulta, jolloin se oli lampuotitalona Pernon kartanon alaisuudessa. Huhko oli Pernon kartanon omistuksessa 1600-luvulle saakka, jolloin sen omistaja vaihtui useaan kertaan. Kuuluisin Huhkon kartanon omistajista oli Turun Akatemian historian ja moraaliopin professori Johan Bilmark, joka osti tilan vuonna 1776. Kartanon hoidon vaikeudet aiheuttivat useita omistajanvaihdoksia 1800-luvulla. Raision kaupunki osti kartanon vuonna 1977. Kartanon sisätilat on kunnostettu kaupungin edustuskäyttöön ja sitä vuokrataan myös ulkopuolisille.[1]
Huhkon kartanon itäpuolisella kallioalueella on pieni edustava ketoalue, jonka yhteydessä kasvaa muun muassa tammia, lehmuksia, saarneja ja vaahteroita. Kuivahkon kedon kasvistoon kuuluvat mäkitervakko, kurjenkello, keto-orvokki, koiranheinä ja huopakeltano.[2]
Lokakuussa 1995 sijoitettiin Huhkon kartanon pihapiiriin Gunnar Finnen reliefi Sadonkorjaajat 1920-luvulta. Se kuuluu kamarineuvos Eero Rantasen säätiön kokoelmiin.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Huhkon kartanon historia Raision kaupunki. Viitattu 24.4.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ Selvitys Raision luontokohteista 1994 Raision kaupunki. Viitattu 24.4.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ Jarmo Grönros. Ympäristömme Raisio. Sivu 138. Kirjayhtymä; 1996. ISBN 978-951-26-4146-8.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huhkon kartano Wikimedia Commonsissa
