Fiat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fiat SpA

Fiat-automerkin logo, joka otettiin käyttöön 2007

Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 11. heinäkuuta 1899
Perustaja Giovanni Agnelli
Toimitusjohtaja Sergio Marchionne
Puheenjohtaja John Elkann
Kotipaikka Torino, Italia
Toimiala autoteollisuus, joukkotiedotusvälineet, finanssipalvelut ja metallurgia
Tuotteet autot, kuorma-autot, autojen varaosat, maatalouskoneet, mainosmyynnit
Henkilökuntaa 190 000 (2009)[1]
Kotisivu Fiat Group.com
Huomioitavaa

(BIT: F

)

Fiat on italialaisen Fiat Group -konsernin tuotemerkki, jonka nimissä valmistetaan nykyisin autoja. Aikaisemmin Fiat valmisti myös lentokoneita. Yrityksen tärkeimmät tuotantolaitokset sijaitsevat Torinossa, Italiassa. Fiat Group omistaa useita muitakin automerkkejä, esimerkiksi Ferrarin, Lancian, Maseratin ja Alfa Romeon. Syyskuussa 2014 ilmoitettiin, että Italialais-amerikkalaisen Fiat Chryslerin pääkonttori muutti Lontoon West Endiin.[2]


Autotehtaan historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Fiat tulee sanoista Fabbrica Italiana Automobili Torino (Torinon italialainen autotehdas) ja on myös latinan sana tulkoon. Fiatin perusti Giovanni Agnelli Torinossa vuonna 1899, ja yritystä on perinteisesti aina johtanut joku Agnellin suvun jäsenistä. Vuonna 1900 käynnistynyt ensimmäinen tehdas työllisti 35 henkeä ja valmisti 24 autoa vuodessa. [3]

1970-luvulla yritys teki teknologiansiirtoa Neuvostoliittoon myymällä Fiat 124:n valmistuslisenssin, mikä johti Lada-henkilöautojen tuotantoon Toljattissa.

Lentokonetehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Fiat Aviazione
Fiat G91T-jatkokoulukone

Fiat aloitti I maailmansodan jälkeen lähinnä sotilaslentokoneiden tuotannon ostamalla pienempiä italialaisia lentokonetehtaita, kuten Pomilio ja Ansaldo. Italian ilmavoimien luoman kysynnän pohjalta Fiat kehitti 1930-luvulla useita omia aikanaan sodassa kohtuullisen hyviksi todettuja hävittäjäkonetyyppejä Fiat Aviazione-tehtaassaan, joka sekin sijaitsi Torinossa. Sen valmistamia lentokoneita ovat mm.

Lentokoneiden valmistus päättyi Fiat-nimellä vuonna 1969, jolloin Fiat Aviazione fuusioitui Aerfer-yhtiön kanssa ja syntyi Aeritalia. Fiat Avio valmisti vielä tämän jälkeen kantorakettien osia.

Fiat Grande Punto - Auto Moto Show Katowice 2006.

Liikevaihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritys listautui Milanon pörssiin vuonna 1906. Fiatilla on yhteensä 178 tehdasta ja työntekijöitä 185 200. Sen liikevaihto oli vuonna 2007 58,5 miljardia euroa. Fiatagri-nimellä valmistettiin traktoreita joista tuli New Hollandeja Fiatin ostettua Fordin traktorituotannon.

Fiat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiatin ensimmäinen edustaja Suomessa oli Ab Walfrid Alfthan Oy, joka toi maahan ensimmäiset kuusi Fiat-autoa vuonna 1913. Ensimmäiset Fiat-kuorma-autot tuotiin maahan vuonna 1920. 1930-luvun alun lama keskeytti Fiatin maahantuonnin, joka jatkui jälleen vuonna 1938. Uudeksi maahantuojaksi tuli turkulainen Keskusautohalli ja Kauppa Oy, jonka nimi vaihtui sotien jälkeen Turun Autokauppa Oy:ksi. Vuonna 1952 perustettiin Finla Oy, jolle Fiatin maahantuonti siirtyi. Vuonna 1962 Fiatin edustajaksi Suomessa vaihtui Hankkijan tytäryhtiöksi perustettu Autonovo Oy, joka sai edellisen maahantuojan myynti- ja huoltoverkoston. Autonovo Oy toimi vuodesta 1966 alkaen Helsingin Herttoniemessä, jonne se oli muuttanut Helsingin keskustasta. Vuonna 1967 Autonovo Oy:lle siirtyi Länsi-Saksassa Fiatin lisenssillä tehtyjen Neckar-autojen edustus Korpivaara Oy:ltä. [4] Vuonna 1960 Fiat-henkilöautoja oli Suomen ajoneuvorekisterissä noin 4 200 kappaletta, mutta niiden määrä kasvoi vuosikymmenen aikana yli kymmenkertaiseksi. Vuoden 1969 lopussa Suomessa oli rekisterissä noin 48 000 Fiat-henkilöautoa, jolloin merkki oli Suomen kolmanneksi yleisin. Fiatit kattoivat 99 prosenttia kaikista italialaisista henkilöautoista Suomessa. Tuolloin suosituimpia malleja olivat pikkuautot Fiat 600 ja 850. [5] Merkin suosio jatkui 1970-luvulla ja Fiat 600 oli Suomen eniten myyty henkilöautomalli vuonna 1971. Vuoden 1979 lopussa Suomen ajoneuvorekisterissä oli noin 117 000 Fiat-henkilöautoa, ja ne käsittivät noin kymmenesosan Suomen koko henkilöautokannasta. 1970- ja 1980-luvuilla Suomeen tuotiin myös Fiatin lisenssillä Jugoslaviassa tehtyjä Zastava-autoja. [6] Fiat oli Suomen yhdeksänneksi yleisin henkilöautomerkki vuonna 1988, jolloin niitä oli rekisterissä 103 263 kappaletta. 1980-luvun suosituimpia henkilöautomalleja Suomessa oli Fiat Uno. [7] Vuosina 1988–1992 Fiatin henkilöautoja toi maahan Oy Veho Ab. [8][9] Vuoden 1995 lopussa Suomen ajoneuvorekisterissä oli 69 014 Fiat-henkilöautoa, jolloin merkki oli tilaston kymmenennellä sijalla. Yleisimmät Fiat-mallit olivat tuona vuonna Fiat Uno ja Fiat 127. Edellistä oli rekisterissä 24 078 kappaletta (mallikohtaisen tilaston 19. sijalla) ja jälkimmäistä 16 683 kappaletta (37. sijalla). [10] Nykyinen Fiatin maahantuoja on Delta Auto Oy (entinen Italkon Oy). [11]

Mallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Vuoden auto" -palkinnon voittaneet Fiat-konsernin automallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa myytävät Fiat-automallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut nykyiset Fiat-mallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brasiliassa valmistettavat Fiat-automallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Argentiinassa valmistettavat Fiat-automallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolassa valmistettavat Fiat-automallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiat-automalleja, joiden valmistus on päättynyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fiat-traktorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fiat.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Annual Report 2009 Fiat Group Viitattu 24.12.2010 (englanniksi)
  2. Hyvästi Italia: Fiatin pääkonttori muutti Lontooseen 19.9.2014. Kauppalehti. Viitattu 7.10.2014.
  3. Tuulilasi 16/2009 sivu 13. Otsikko: Fiat hakee uuta menestystä
  4. U. E. Moisala: Auto Suomessa: auton kaupan, käytön ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1983, s. 353–354. Helsinki: Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ry, 1983.
  5. Olli J. Ojanen: Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla, s. 61–64. Helsinki: Alfamer Oy, 2002.
  6. Timo Laitinen: Auto 70-luvulla - Nousun ja kriisin vuosikymmenellä, s. 71. Helsinki: Alfamer Oy, 2008.
  7. Heikki Laurell (toim.): Suomen henkilöautot 1990, s. 42–43. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka, 1990.
  8. Heikki Laurell (toim.): Suomen henkilöautot 1988, s. 309. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka.
  9. Heikki Laurell (toim.): Suomen henkilöautot 1993, s. 200. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka, 1993.
  10. Heikki Laurell (toim.): Suomen henkilöautot 1996, s. 48. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka, 1996.
  11. Heikki Laurell (toim.): Suomen henkilöautot 2004, s. 6. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka, 2004.